Työttömiä on montaa sorttia

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Työttömien työllistyminen ei ole yksinkertaista ainakaan teollistuneessa maaseutukunnassa. Sen osoittaa Padasjoella tehty haastattelututkimus, joka julkistettiin tänään. Alle 30 prosenttia työttömistä täytti kolme tärkeätä työelämän ehtoa: ikä alle 55 vuotta, hyvä työkyky sekä vähintään vuoden ammatillinen koulutus.

    Työn taloudelliset kannusteet vaikuttavat keskimäärin varsin pieniltä. Viidennes laskee, ettei työpaikka toisi lainkaan taloudellista hyötyä. Vain 40 prosenttia uskoo työpaikan nostavan tuloja enemmän kuin 2500 markkaa kuussa. Vajaa viidennes työttömistä muuttaisi empimättä työn perässä muualle. Liki 70 prosenttia haluaa taas ehdottomasti pysyä paikallaan. Työttömän muotokuvaa kartoitettiin Padasjoen kunnan, sosiaali- ja terveysministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä Lahden työvoimatoimiston yhteistyönä. Haastatteluun osallistui 250 työtöntä.

    Kahdeksan tyyppiä

    Tutkija Jyrki A. Laaksonen löysi työttömien joukosta kahdeksan erilaista perustyyppiä. Ongelmallisinta on työllistää perustarpeistaan tinkiviä sekä juurtumattomia, yhteensä neljännestä työttömistä. Heitä yhdistävät huono koulutustaso ja alentunut työkyky. Parhaat selviytymiskeinot ovat väärään ammattiin kouluttautuneilla nuorehkoilla työttömillä sekä perhesidonnaisilla. Näillä on takanaan suhteellisen lyhyt työttömyys ja toisaalta heistä löytyy intoa lisäkoulutukseen.

    Työttömistä peräti 35 prosentilla on yritysidea, mutta vain kolmella prosentilla valmiudet sen toteuttamiseen. Työtä ei haeta kovin innokkaasti: 70 prosenttia ei ole vuoteen laatinut yhtään hakemusta. Tutkijan mukaan alle 10 prosenttia työttömistä on työmarkkinoiden ulkopuolella niin täysin, ettei heihin saa yhteyttä.
    (STT)

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •