Työttömät ja avoimet työpaikat usein aivan eri aloilla – ”korkeakoulutettuja liikaa”

– Kyse on siitä että on erityyppisiä tehtäviä. Eniten pääkaupunkiseudulla on pulaa kokeneista projektinjohdon ja työjohdon osaajista, sanoo viestintäjohtaja Merja Vuoripuro Rakennusteollisuudesta.

”Lahden takaa tunkua”

Työnvälitystilastoista selviää, että esimerkiksi rakennusalan tuotantojohtajien osalta liki jokainen työtön työnhakija saisi teoriassa työpaikan. Tilanne on ihanteellinen työntekijän ja vaikea rekrytoijan kannalta. Kohtaanto-ongelmaa ei ole pelkästään alojen ja ammattien vaan myös alueiden välillä. Pääkaupunkiseutu himoitsee osaajia, mutta suomalaiset eivät enää liiku.

– Suomalaiset eivät ole enää yhtä halukkaita muuttamaan maan sisällä, kun taas tuolta lahden takaa on ollut tunkua, kertoo Vuoripuro.

Keskeinen syy on asumisen hinta.

– Asuminen maksaa täällä maltaita. Hintaero pääkaupunkiseudulla verrattuna kotiseutuun on huomattavan suuri. Suomalainen rakentaja ei ole valmis asumaan neljän hengen kimppakämpässä kaksiossa, vaan asuisi mielellään suunnilleen samalla lailla kuin kotiseudulla, viestintäjohtaja jatkaa.

Työttömät ja avoimet työpaikat ovat usein aivan eri aloilla. Liike-elämän ja vartioinnin puolella avoimia työpaikkoja on hakijamääriin nähden hyvin. Eniten Suomessa pulaa on sote-alan tekijöistä kuten lääkäreistä. Myös päiväkodit ovat osaajien tarpeessa. Pelkästään puheterapeuttien ja kuulontutkijoiden ammattiryhmässä avoimia paikkoja on ollut tänä vuonna yli sata joka kuukausi. Terveydenhuolto vetää hyvin.

– Kyseisten ammattiryhmien edustajat ylipäätään hakeutuvat verrattain vähän työnhakijoiksi. Terveydenhuolto vetää niin hyvin, että työttömyysaikaa ei kenellekään jää, ja TE-toimiston palveluja ei koeta tarvittavan, kertoo Keski-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Minna Heino.

Korkeakoulutettujen vaikea työllistyä

Yleisesti asiantuntijatason tehtävät ovat vähenemässä. 

– Kysyntä alittaa pahasti tarjonnan, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen tutkija Jouni Nupponen. 

ELY:ssä puututtaisiin koulutusmääriin.

– Korkeastikoulutettujen työttömyys on ollut pitkään nousussa. Tarjonta on turhan suurta, mutta en lähde erittelemään miltä aloilta pitäisi vähentää, Nupponen jatkaa.

Vaikka kohtaanto-ongelma koskee myös korkeakoulutettuja, se ulottuu vielä selvemmin niin kutsuttuihin matalapalkka-aloihin.

– Useimmiten avoimet työpaikat ovat matalapalkka-aloilla. Palkkataso ei välttämättä riitä kattamaan elinkustannuksia. Työn vastaanottaminen ei välttämättä ole kannattavaa. Tämä on vain yksi teoria muiden joukossa, kertoo Nupponen.