Ripsien pidennyksissä käytettävät liimat saattavat aiheuttaa työntekijöille terveysongelmia, kuten nuhaa, nenän tukkoisuutta ja astmaa sekä ihottumaa. Ongelmilta voi välttyä oikeilla työtavoilla ja suojautumalla.
Ripsenpidennysten teko kestää 1–2 tuntia. Työskentely tapahtuu asiakkaan pään lähellä. Ripsien pidennyksissä käytetään kovettuvia pikaliimoja, jotka sisältävät akrylaattiyhdisteitä, lähinnä syanoakrylaatteja.
– Vaikka liimaa käytetään vähän, tavallisesti 2–5 tippaa, työntekijä altistuu merkittävästi akrylaattiyhdisteille hengittäessään lähietäisyydellä liimasta, kertoo keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta.
– Altistumista voi tapahtua myös ihon kautta silloin, kun työntekijä käyttää itse ripsenpidennyksiä tai liimaa muutoin pääsee iholle tai suojakäsineelle.
Akrylaattiyhdisteet voivat aiheuttaa valuvaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta liimaa käytettäessä. Lisäksi voi ilmetä astmaoireita kuten yskää, hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa.
Akrylaattiyhdisteille altistumisen seurauksena voi tulla myös allergista kosketusihottumaa. Sen merkkinä on liiman ihokosketusalueille käsiin tai kasvoihin tuleva kutiava, hilseilevä ja punoittava ihottuma.
Meikin tehosteena käytettävien ”yhden illan” lisäripsien liimauksessa ei yleensä käytetä syanoakrylaattiliimoja.
Ripsenpidennysten tekijän on suojauduttava ja huolehdittava ilmastoinnista
Ripsenpidennystyössä tulee työtilaan järjestää kohdepoisto, joka on lähes kiinni ripsiliima-astiassa. Ilma tulee johtaa ulos työtilasta. Tämän lisäksi on aina ripsiliimaa käsiteltäessä käytettävä kunnollista AB-kaasunsuodattimella varustettua hengityksensuojainta. Suojaimiin kuuluvat suodattimet on vaihdettava 1–2 viikon välein ja käytön väliajan ne on säilytettävä ilmatiiviissä pussissa tai astiassa.