Uudistuksilla muun muassa helpotettaisiin määräaikaisten työsopimusten solmimista.
Työsopimuslain muutoksille sataa kritiikkiä kesäkuun alussa alkaneella lausuntokierroksella.
Työsopimuslain uudistuksilla muun muassa helpotettaisiin määräaikaisten työsopimusten solmimista. Määräaikaisen työsopimuksen voisi ehdotuksen mukaan tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi, kun työntekijä olisi ensimmäistä kertaa työnantajan palveluksessa tai olisi ollut samalla työnantajalla töissä yli viisi vuotta sitten.
Tällä hetkellä määräaikaiseen työsuhteeseen pitää olla perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus.
Määräaikainen työsopimus voitaisiin ehdotuksen mukaan uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ilman perusteltua syytä. Yhteensä niitä saisi tehdä enintään kolme.
Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti ehdotuksen lakimuutoksista kesäkuun alussa lausuntokierrokselle, joka jatkuu kuluvan kuun lopulle.
Lakimuutoksia valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut yksimielinen. Sekä palkansaajapuolen että työnantajapuolen järjestöt jättivät työryhmän mietintöön eriävät mielipiteensä.
Lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää?
Palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n lausunnot mukailevat järjestöjen kesäkuun alussa jättämää yhteistä eriävää mielipidettä. Järjestöt painottavat, että ehdotetut muutokset heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa.
– Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten ensisijaisuus työsuhdemuotona heikkenee, koska määräaikaisten työsopimusten käyttöä helpotetaan merkittävästi, järjestöt kirjoittavat lausunnoissaan.
– Määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos erittäin todennäköisesti lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen, SAK jatkaa.
EK: Rajoitukset vesittävät
Työnantajapuolen keskusjärjestöistä vain Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT oli sunnuntaihin mennessä jättänyt lausuntonsa. Järjestön mukaan työryhmän mietintö on lähtökohdiltaan oikeansuuntainen, mutta ehdotukset toteuttavat kuitenkin vain osittain hallitusohjelman kirjausta työllistämisen esteiden madaltamiseksi.
Myös muilta työnantajapuolen keskusjärjestöiltä on kesäkuussa jätettyjen eriävien mielipiteiden valossa odotettavissa kritiikkiä lakimuutoksia kohtaan.
– Työryhmän mietintöön sisältyvä lakiesitys jää kauaksi hallitusohjelmasta. Lakiesitys sisältää useita rajoituksia, joista ei ole sovittu hallitusohjelmassa. Rajoitukset vesittävät merkittävästi uudistuksen tavoitetta työnantajien työllistämiskynnyksen alentamiselle, Elinkeinoelämän keskusliitto EK kirjoitti yhdessä KT:n kanssa jättämässään eriävässä mielipiteessä.
"Työllisyysvaikutukset vähäisiä"
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös lomautusilmoitusajan lyhentämistä seitsemään päivään.
Työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi lisäksi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.
SAK torjuu lausunnossaan myös takaisinottovelvollisuuteen ja lomautusilmoitusaikaan tehtävät muutokset.
– Lakimuutosten vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat huomiota kiinnittävän vähäisiä. Samalla muutoksilla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että yksittäisille työntekijöille, SAK kirjoittaa.
Hallituksen tavoitteena on ollut jättää esitys lakimuutoksista eduskunnalle alkusyksystä. Lakimuutosten on ollut tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.