Tällainen on hallituksen kiistelty esitys paikallisesta sopimisesta

Hallituksen esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä etenee eduskuntaan. Valtioneuvosto päätti asiasta torstaina yleisistunnossaan. Lakiluonnosta on valmisteltu alun perin kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut yksimielinen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjesti riitaiseksi jääneestä mietinnöstä lausuntokierroksen keväällä, ja siitä saadun palautteen perusteella lakiluonnokseen on tehty muutoksia.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla voidaan sopia toisin joistakin työehtosopimuksen määräyksistä, kuten työajoista tai palkoista. Hallituksen tavoitteena on laajentaa paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin.

Lakien on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Ei koko henkilöstön kanssa

Keskeisimmät luonnokseen tehdyt muutokset liittyvät siihen, kuka työntekijöiden puolelta voi tehdä paikallisen sopimuksen työnantajan kanssa. Lakiluonnoksen mukaan työnantaja voisi tehdä sopimuksen luottamusvaltuutetun kanssa, jos työntekijöillä ei olisi valittuna työehtosopimuksessa tarkoitettua henkilöstön edustajaa.

Lausuntokierroksella olleesta esitysluonnoksesta poiketen sopimusta ei voisi tehdä henkilöstön kanssa yhdessä.

Järjestäytymättömissä yrityksissä, joissa olisi valittu luottamusmies, niillä työntekijöillä, jotka eivät kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työntekijäliittoon, olisi oikeus valita luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu edustamaan heitä paikallista sopimista koskevissa kysymyksissä.

Epäasiallisten työehtosopimusten ehkäisemiseksi työehtosopimuslakia täsmennettäisiin siten, että työntekijäyhdistyksen tarkoitusta arvioitaessa huomioitaisiin yhdistyksen muodollisen tarkoituksen lisäksi yhdistyksen tosiasialliset päämäärät ja toiminta, esityksessä todetaan.

SDP:stä kritiikkiä

Palkansaajajärjestöt ja muun muassa oppositiopuolue SDP:n työelämävaliokunnan edustajat pelkäävät esimerkiksi, että paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin vie kannustimen työnantajien järjestäytymisestä. Tämä voisi tarkoittaa heidän mukaansa yleissitovuuden heikentymistä.

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien sopimusalalla toimivien työnantajien on noudatettava sopimuksen määräyksiä kaikkiin työntekijöihinsä riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai kuuluvatko työntekijät ammattiliittoon.

Lainsäädännön arviointineuvosto katsoi, että esitysluonnos ei kuvannut riittävän tarkasti sitä, miten laki vaikuttaisi miesten ja naisten palkkaeroihin. Arviointineuvosto suositteli korjaamaan lakiesitystä ennen kuin se annetaan eduskunnalle. Tämä on otettu huomioon.

Arviointineuvosto piti hyvänä muun muassa sitä, että lain toteutumisesta on määrä tehdä jälkiarviointi, jos se hyväksytään.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Lindtman tempaisi SDP:n ykköspaikalle – Purra hyötyi rasismikohusta ja pääministerin nöyryyttämisestä 

Budjettiriihen voittajat ja häviäjät – tänne leikkuri iskee ja nämä tahot hyötyvät