Yhteistoimintalakiin esitetyt muutokset saivat perjantaina päättyneellä lausuntokierroksella risuja ja ruusuja odotetuilta tahoilta, kun palkansaajajärjestöt moittivat esitystä ja työnantajapuoli etupäässä kiitteli sitä.
Hallitusohjelman mukaisia yhteistoimintalain muutoksia valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä helmikuusta alkaen. Asiaa koskeva mietintö lähti lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa.
Mietinnössä esitetään, että yhteistoimintalain soveltamisalaa rajattaisiin niin, että se koskisi vain vähintään 50 työntekijää työllistäviä työpaikkoja, kun raja menee nykyisin 20:ssä. Tietyt kevennettyä vuoropuhelua ja muutosneuvotteluita koskevat velvoitteet koskisivat myös 20–49 työntekijää työllistäviä työnantajia.
Lisäksi säännöksiä liikkeen luovutuksesta sovellettaisiin edelleen kaikkiin vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin.
Mietinnössä esitetään myös muutosneuvotteluaikojen puolittamista nykyisestä. Muutosneuvotteluiden vähimmäiskesto olisi neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä riippuen joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää.
Suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n mukaan työryhmän mietintö on "täysin yksipuolinen".
– Kolmikantaisessa valmistelussa ei ole otettu huomioon palkansaajapuolen näkemyksiä eikä perusteluja. Esityksen sisältö tukee yksipuolisesti ainoastaan työnantajien aseman parantamista työntekijöiden oikeuksien ja aseman kustannuksella, SAK kirjoittaa lausunnossaan.
Tuottavuus ja kilpailukyky heikkenevät?
Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan yhteistoimintalakiin esitetyt muutokset hyödyttävät ainoastaan työnantajia, kun taas työntekijöille muutokset ovat pelkästään heikennyksiä.
– Nyt esitetyt muutokset tarkoittaisivat merkittäviä heikennyksiä yhteistoimintalakiin ja voivat viedä jopa tuottavuutta ja kilpailukykyä heikentävään suuntaan, STTK kirjoittaa.
Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava varoittaa, että yhteistoimintalain soveltamisesta työpaikoilla tulee aiempaa haastavampaa, koska laista ei ole enää selkeästi luettavissa, missä tilanteissa sitä sovelletaan.
SAK, STTK ja Akava jättivät kesäkuun lopussa yhdessä eriävän mielipiteen yhteistoimintalain muuttamista koskevaan mietintöön.
Tuolloin keskusjärjestöt huomauttivat muun muassa, että yhteistoimintalain soveltamisrajan nostaminen sulkisi suurimman osan yrityksistä pois lain piiristä.
Moitteita lipsumisesta
Työnantajapuolen lausunnoissa oli toinen ääni kellossa, vaikka yksityiskohtien tasolla työnantajatkin löysivät esityksestä korjattavaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan lakiin ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia.
– Yhteistoimintalain muotosäännösten noudattaminen aiheuttaa etenkin pienissä yrityksissä merkittävää hallinnollista taakkaa ja pitkät vähimmäisneuvotteluajat hidastavat välttämättömien sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamista, EK kirjoittaa lausunnossaan.
Täysin tyytyväinen ei EK:kaan mietintöön ollut, sillä sen mukaan 50 työntekijän soveltamisrajaa olisi tullut noudattaa mahdollisimman kattavasti. EK:n mukaan siitä olisi tullut poiketa vain henkilöstövähennyksiä koskevan EU-direktiivin määrittelemissä poikkeuksellisissa tilanteissa.
Myös Suomen Yrittäjät moittii mietintöä 50 työntekijän soveltamisrajasta lipsumisesta.
Työryhmän mietintöön eriävät mielipiteensä jättäneet EK ja Suomen Yrittäjät kiinnittävät molemmat huomiota siihen, että 50 työntekijän soveltamisrajasta tinkimisen vuoksi mietinnön ehdotukset eivät kokonaisuudessaan toteuta hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita.