Työntekijän irtisanomisen helpottamisella on luultavasti vain vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen ja julkiseen talouteen, hallituksen lakiluonnoksessa arvioidaan.
Tänään julkaistun lakiluonnoksen mukaan työntekijän irtisanomiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy, kun tällä hetkellä irtisanomiseen on oltava "asiallinen ja painava syy".
Taustalla on hallituksen tavoite lisätä työllisyyttä ja vauhdittaa talouskasvua purkamalla työllistämisen esteitä. Vaikutukset työllisyyteen olisivat kuitenkin luultavasti vähäisiä, lakiluonnoksessa todetaan.
– Tutkimuskirjallisuus ei tarjoa yksiselitteistä vastausta irtisanomissuojan vaikutuksista työllisyyteen tai työttömyyteen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö irtisanomisperusteen keventämisellä voisi olla myönteistä vaikutusta työllisyyteen tai työttömyyteen, mutta asia on epävarma.
– Joka tapauksessa ehdotetuilla muutoksilla arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia työllisyyteen ja tätä kautta julkiseen talouteen, lakiluonnoksessa todetaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Nico Steinerin mukaan pääasiallinen tavoite on madaltaa palkkaamisen kynnystä.
– Kun rekrytointikynnystä madalletaan, syntyy uusia työtilaisuuksia. Toisaalta, kun irtisanomiskynnystä madalletaan, niin voi olla, että irtisanomisiakin tapahtuu enemmän. Eli ikään kuin kahdensuuntaisia vaikutuksia, joista kuitenkin kenties positiivisen puolelle jäädään.
Lue lisää: Työntekijän irtisanominen on helpottumassa – hallituksen hanke etenee
Työntekijäpuoli tyrmää, työnantajapuoli kannattaa
Lakiluonnosta valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, jossa olivat edustettuina sekä työntekijä- että työnantajajärjestöt.
Työntekijäjärjestöt STTK, SAK ja Akava tyrmäävät lakimuutoksen.
– Kyseessä on merkittävä työntekijän työsuhdeturvan heikennys, kun otetaan huomioon myös muut vireillä olevat työntekijän oikeuksia heikentävät lainsäädäntöhankkeet, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo tiedotteessa.
Työntekijäjärjestöt ovat huolissaan siitä, että "painavan syyn" poistuessa lakitekstistä, koko aiempi oikeuskäytäntö irtisanomisperusteista menettää merkityksensä.
– Jos esitys etenee tällaisenaan lainsäädännöksi, Suomen noin 2,1 miljoona palkansaajaa tulevat elämään useita vuosia epätietoisina siitä, millä tasolla irtisanomiskynnys tulee tosiasiassa olemaan, SAK:n juristi Katariina Sahlberg sanoo tiedotteessa.
Käytännössä irtisanomisperustetta ei voida määritellään tarkkaan lakitekstissä, joten siksi irtisanomisen laillisuutta on käytännössä arvioitu tilannekohtaisesti muun muassa aiempien oikeustapausten perusteella.
Alisuoriutuminen voisi selkeämmin oikeuttaa irtisanomiseen
Lakimuutoksen jälkeen alisuoriutuminen tai vakavuudeltaan vähäiset, mutta toistuvat rikkomukset voisivat olla nykyistä selkeämmin "asiallinen syy" irtisanomiselle.
Suomen Yrittäjät pitää lakimuutosta tarpeellisena.
– Epäonnistunut rekrytointi voi olla pienelle yritykselle kohtalokas. Irtisanomisen helpottaminen madaltaa työllistämiseen liittyvää riskiä ja parantaa siten etenkin pienten yritysten mahdollisuuksia kasvaa ja palkata, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo tiedotteessa.
– Nykyisin irtisanomisperusteeksi ei yleensä riitä se, että työntekijällä on runsaasti pieniä laiminlyöntejä eri asioista, vaikka kokonaisuutena työntekijän menettely vaikuttaisi negatiivisesti työpaikan toimintaan ja työsuoritukseen, Mäkelä sanoo.
Lakimuutos vaikuttaisi eniten pieniin yrityksiin, jossa yksittäisen työntekijän panoksella on suurempi merkitys.
Irtisanomisen helpottaminen lisää yritysten rekrytointihalukkuutta, ja voi säästää yrityksen kustannuksia niissä tilanteissa, joissa työntekijän toiminta aiheuttaa yritykselle haittaa, tai joissa työssä suoriutuinen on ollut heikkoa, lakiluonnoksessa todetaan.