SAK:n selvityksen mukaan työperäiset maahanmuuttajat eivät juuri saa työnantajiltaan tukea suomen tai ruotsin opiskeluun.
SAK:laisista luottamushenkilöistä yli puolet kertoo, että heidän työpaikoillaan on ulkomaalaisia työntekijöitä. Vain kuusi prosenttia näistä työpaikoista tarjoaa maahanmuuttajille mahdollisuuden opiskella kotimaisia kieliä työajalla.
SAK huomauttaa, että työperäisten maahanmuuttajien integroituminen jää usein työnantajan vastuulle. Heille ei ole vastaavia tukiverkostoja kuin muille maahanmuuttajille.
– Opiskelemaan tullut pääsee alkuun integroitumisessa opintojensa aikana, perheen perässä Suomeen muuttavalla on usein jo verkostoja maassa ja kotouttamispalvelujen piirissä olevat saavat välineitä kotoutumiseen yhteiskunnalta, sanoi SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä tiedotteessa.
SAK esittää siksi, että työnantajat tukisivat maahanmuuttajataustaisten työntekijöidensä kielitaitoa esimerkiksi järjestämällä kielikursseja työajalla.
Monet kohtaavat syrjintää
Kyselyn perusteella työperusteisia maahanmuuttajia syrjitään usein työpaikoilla.
Tästä kertoi yhdeksän prosenttia niistä luottamushenkilöistä, joiden työpaikalla työskenteli maahanmuuttajia. Syrjintää on ilmennyt muun muassa siten, että työnantaja ei ole kertonut maahanmuuttajille perhevapaista tai muista eduista. Lisäksi on ilmennyt kikkailua määräaikaisilla työsopimuksilla.
– Vilunkipeliä palkkapuolella, kun maahanmuuttajat eivät osaa lukea tilinauhaa, kuvasi yksi kyselyyn vastannut luottamushenkilö.
Maahanmuuttajat kohtaavat epäasiallista kohtelua, vähättelyä ja ennakkoluuloja myös muiden työntekijöiden taholta.