Turvapaikanhakija on oikeutettu tekemään ansiotyötä joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa. PAM:in mukaan monet työnantajat voivat kuitenkin suhtautua turvapaikanhakijoiden rekrytointiin varoen.
– Työnantajat todennäköisesti suhtautuvat varoen turvapaikanhakijoiden rekrytointiin, sillä turvapaikanhakijan mahdollisuus jäädä Suomeen turvapaikkapäätöksen jälkeen on epävarma, koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Laakkonen kertoo PAM:ista.
Laakkonen ei osaa arvioida tarkemmin turvapaikanhakijoiden työllistymistä, sillä hyvin harva turvapaikkapäätöstä odottava kuuluu liittoon.
Migristä sen sijaan arvioidaan, että turvapaikanhakijat ovat työllistyneet useille eri toimialoille.
– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että turvapaikanhakijat ovat Suomessa löytäneet työpaikkoja hyvin laajalta kentältä; osa heistä on saanut töitä siivoojina, osa rakennus-alalta tai ravintola-alalta, mutta myöskin erityisasiantuntijoina, Migrin tulosalueen johtaja Anna Hyppönen kertoo.
Pam tehnyt yhteistyötä poliisin kanssa
PAM:in Laakkonen kertoo, että liitto on käynyt vastaanottokeskuksissa kertomassa työelämän pelisäännöistä, liitosta ja suomalaisista työmarkkinoista.
– Emme juurikaan ole hoitaneet työllistyneiden, järjestäytyneiden turvapaikanhakijoiden erimielisyystapauksia. Olemme kyllä auttaneet viranomaisia esimerkiksi maksamattomien palkkojen laskemisessa. Tällöin on voinut ilmetä satojen tuhansien eurojen maksamattomia palkkoja ja palkanlisiä. Ne ovat järkyttäviä tuloksia, Laakkonen kertoo.
Kotouttaminen ennen työtä
Laakkonen kuitenkin huomauttaa, että turvapaikanhakijoiden kohdalla työllistymisessä on joitain erityishaasteita.
– Esimerkiksi konfliktialueilta tulleiden osaamisen tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä esimerkiksi tutkintodokumentteja ei ole mukana.
Koulutuspoliittinen asiantuntija peräänkuuluttaa kotoutumisjakson merkitystä.
– Usein heidän tietämyksensä suomalaisesta yhteiskunnasta ja työmarkkinoista ei ole vielä kovin korkealla tasolla, joten he tarvitsevat selkeän kotoutumisjakson ennen työmarkkinoille siirtymistä, Laakkonen toteaa.
Räikeimpiin tapauksiin vaikea puuttua
Sen sijaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työllistymisestä Laakkonen osaa kertoa tarkemmin.
– Palvelualat, kuten siivous- ja ravintola-ala toimivat usein sisääntuloaloina suomalaisille työmarkkinoille, Laakkonen kertoo.
Laakkonen näkee kuitenkin ongelmana tilanteet, joissa maahanmuuttaja ei kuulu liittoon. Tällöin liitolla on hyvin vaikea puuttua ongelmatilanteisiin.
– Tyypillisesti ne maahanmuuttajat, jotka ovat hyvin integroituneet yhteiskuntaan, kuuluvat liittoon. Heidän tietämyksensä yhteiskunnasta ja liiton toiminnasta on hyvä. He kokevat pääosin samantyyppisiä vähemmän vakavia arkisempia ongelmia työnantajan kanssa kuten kantasuomalaiset.
– Ammattiliiton kannalta oleellinen ongelma on kuitenkin se, että meillä on hyvin rajatut mahdollisuudet puuttua räikeimpiin huijauksiin tai esimerkiksi ihmiskaupan kaltaiseen äärimmäisen vakavaan hyväksikäyttöön, sillä tämänkaltaisen toiminnan uhrit ovat hyvin harvoin liiton jäseniä. Kontaktimme uhreihin ovat tällöin vähäiset. Tämä on aihe, jossa liitoilla olisi ehdottomasti petrattavaa, Laaksonen sanoo.
"Työnantajilla ei varaa ennakkoluuloihin"
Erityisesti osalla pääkaupunkiseudun siivous- ja ravintola-alan yrityksistä pääosa työvoimasta on Laakkosen mukaan ulkomaalaistaustaisia.
– Ainakaan pääkaupunkiseudulla siivous- tai ravintola-alalla työnantajilla ei ole varaa ennakkoluuloihin. Monissa tapauksissa, esimerkiksi siivousalalla, pääosa yritysten työvoimasta on jo ulkomaalaistaustaista. Uskon, että ennakkoluulojen osalta työnantajat ovat ottaneet askelia parempaan suuntaan.