Työnantaja voisi vähentää poissaoloaja panostamalla työntekijöiden terveyteen – samat keinot voisivat ohjata ilmastoystävällisyyteen

Työpaikoilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja myös työntekijöiden kannustamisessa kohti ilmastoystävällisempiä valintoja, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho.

Työterveyslaitoksen toissa vuonna toteuttaman Ilmastonmuutos ja työ -kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia palkansaajista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös työpaikkojen vastuulla.

– Eli kiinnostusta tällaisia toimenpiteitä kohtaan kyllä olisi, Ala-Laurinaho sanoo.

Kyselyyn vastasi noin 1 900 suomalaista palkansaajaa. Kyselyn perusteella moni työntekijä koki, että ilmastoasioista ja -tavoitteista ei tiedotettu tai koulutettu omalla työpaikalla riittävästi. Noin kolmasosa työntekijöistä ei osannut edes sanoa, millaisia ilmastotoimia omalla työpaikalla oli tehty tai suunniteltu. Myös ilmastoaiheiseen ideointiin kannustaminen ja ideoista palkitseminen olisivat tärkeitä ilmastotoimia työpaikoilla.

Ala-Laurinahon mielestä kyselyn tulokset ovat sikäli positiivisia, että yli puolessa työpaikoista oli jo muutettu työn tekemisen tapoja ilmastoystävällisempään suuntaan.

– Yrityksissä johdolla on merkittävä rooli, sillä kaikki nämä ilmastotoimenpiteet – tiedottaminen, osallistaminen, kouluttaminen ja ideoista palkitseminen – lähtevät johdon näkemyksistä ja tavoitteista. Johdon vastuulla on myös se, mitä painotetaan ja pidetään esillä ja mihin resursoidaan.

Muita konkreettisia ja viime vuosina yleistyneitä ilmastotoimia työpaikoilla ovat esimerkiksi työmatkapyöräilyyn kannustaminen, etätyöskentelyn suosiminen sekä lentomatkailun vähentäminen. Ala-Laurinaho huomauttaa, että lajittelu, kierrätys ja henkilöstöruokalan kasvisvaihtoehdot ovat asioita, joita jokainen voi edellyttää omalta työnantajaltaan.

Lue myös: Huolestuttava tutkimustulos suomalaisesta työelämästä: "Kohtaamiset vastaanotolla kertovat karua todellisuutta"

Työpaikkaruokailuissa eroavaisuuksia

Koko suomalainen ruokajärjestelmä – ruoan tuotanto, valmistus, kuljetus ja ruokailutottumukset – on suurimpia asioita, joilla voimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Heli Kuusipalo.
Merkittävä osa suomalaisista aikuisista on julkisen sektorin sydänmerkkikriteerit täyttävän joukkoruokailun piirissä. Sydänmerkkikriteerit täyttyvät, kun aterioiden suolan, kovan rasvan ja sokerin määrä jää riittävän alhaiseksi.

– Suomalainen joukkoruokailu on yksi onnistuneimpia asioita, joilla väestön terveyttä on pystytty edistämään, Kuusipalo sanoo.

Osalla työpaikoista ei kuitenkaan ole lainkaan työpaikkaruokailua, tai jos on, tarjottu ruoka ei välttämättä ole ravitsemussuositusten mukaista. Kuusipalo arvioi, että tähän asiaan panostamalla työpaikkojen olisi mahdollista vähentää sairauspoissaoloja pitkällä aikavälillä.

THL on jo pitkään ehdottanut terveysperusteista verotusta, jolla terveellisen ruoan verotus olisi alhaisempi kuin runsaasti rasvaa, sokeria ja kovaa rasvaa sisältävän ruoan verotus. Edullisemmat hinnat voisivat kannustaa työpaikkojakin panostamaan terveellisempään työpaikkaruokailuun.

Kuusipalo nostaa esille myös matalamman kynnyksen terveystekoja, kuten työpaikkaruokalan linjaston kokoamisen niin, että kasvikset ovat ensimmäisenä esillä.

– Tämä tutkitusti lisää kasvisten syöntiä. Jos taas esimerkiksi lihapullat tulevat vastaan ensimmäisenä, niitä usein kasataan lautaselle niin, ettei juuri muuta mahdu. Helppo muutos olisi myös hinnoittelu ruoan painon mukaan, eli että ei joutuisi maksamaan saman verran riippumatta siitä, ottaako viisi tai nolla pihviä.

Lue myös: Alkoholi maksaa julkiselle terveydenhuollolle yli miljardin vuodessa – vuodeosastohoidon kaikki kulut selvästi pienemmät

Liikuntaseteleitä, -ryhmiä ja -kilpailuja

Muita kannustimia kohti terveellisempiä elämäntapoja ovat esimerkiksi liikuntasetelit ja liikuntakilpailut ja -ryhmät, kertoo Kuusipalo.

Kuusipalo arvioi, että selvästi marginaalisempia ovat erilaiset palkitsemisjärjestelmät, joilla voidaan myöntää esimerkiksi palkkaan korotuksia, jos työntekijä noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Tällaiset järjestelmät voivat toimia hyvinä kannustimina, mutta toisaalta herättää myös epäreiluuden kokemuksia, jos toisilla on paremmat edellytykset noudattaa niitä.

Kuusipalo huomauttaa, että työpaikkojen työterveysjärjestelmä on ylipäätään hyvin epätasa-arvoinen, sillä työantaja voi itse määritellä, mitä palveluita hän maksaa työntekijälle.

– Tällaisesta järjestelmästä pitäisi ilman muuta päästä eroon. Meillä on julkinen terveydenhuolto, johon kaikkien pitäisi kansaterveyslain mukaan päästä tasapuolisesti, ja eihän se ole oikein, että joillakin on nopeampi pääsy hoitoon työterveyshuollon kautta. Valtava osa väestöstämme on täysin työterveysjärjestelmän ulkopuolella.

Lue myös: Enemmistö työterveyshuollon palveluita käyttävistä on matalasti koulutettu