Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntijan mukaan etnisyyteen vetoaminen työhaastattelussa on yksiselitteisesti laitonta.
Romanit kohtaavat yhä jatkuvaa syrjintää suomalaisilla työmarkkinoilla. Asian ytimessä -ohjelman minidokumentissa 29-vuotias Jasmin Bollström kertoo muun muassa tilanteesta, jossa työnantaja vetosi suoraan hänen romanisuuteensa kesken työhaastattelun.
Lue lisää: Jasmin on ei-toivottu työnhakija, koska hän on romani – ainut työhaastattelu päättyi heti kättelyssä
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntijan Jussi Aaltosen mukaan haastattelutilanne on ollut yksiselitteisesti laiton.
– Hyvin yksiselitteisesti, Aaltonen sanoo.
Syrjinnäksi lasketaan muun muassa työntekijän tai -hakijan asettaminen eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, kansalaisuuden, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai vammaisuuden perusteella.
1:08
Katso video: Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija kertoo Jasmin Bollströmin kohtelun työhaastattelussa olleen laitonta
Romaneita syrjitään työmarkkinoilla jatkuvasti
Bollström ei ole kokemustensa kanssa yksin, sillä romanien kokema syrjintä työelämässä Suomessa on erittäin yleistä, kertoo Aaltonen.
– Valitettavasti tämä ei ole millään tapaa poikkeuksellinen tarina. Törmäämme tämän tyyppisiin kertomuksiin ja yhteydenottoihin hyvin säännöllisesti, Aaltonen kertoo.
Työsyrjinnästä työnantaja tai tämän edustaja voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kuusi kuukautta, ja se voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana.
5:53
Jasmin Bollström, 29, on päässyt elämänsä aikana vain kerran työhaastatteluun asti. Voit katsoa koko Asian ytimessä "Ei-toivottu työnhakija" -minidokumentin tästä.
Syrjintä jää usein ilmoittamatta
Työsyrjintää kohdatessaan tai sitä epäillessään tulisi olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai työsuojeluviranomaiseen. Vaikka yhteydenottojen määrä on kasvanut vuosittain, Aaltosen mukaan yhä vain harva syrjintätapaus tulee viranomaisten tietoon.
– Meillä on erittäin paljon aliraportointia. Toki meillä on erittäin paljon myös kannustavaa trendiä siitä, että yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevien yhteydenottojen määrät ovat kasvaneet joka vuosi, Aaltonen kertoo.
Aaltonen muistuttaa, että työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti, eikä pelkkä passiivinen syrjinnästä pidättäytyminen riitä. Näitä keinoja ovat esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin toimeenpano, rekrytointihenkilöstön koulutus sekä positiivinen erityiskohtelu.
Aaltonen huomauttaa, että työnantajien tulisi huolehtia myös siitä, että yhdenvertaisuutta edistävä toiminta näkyy yrityksen toiminnassa läpi linjan.
– Ei pelkällä anonyymillä rekrytoinnilla tai monimuotoisuuslausekkeella yksittäisessä työnhakuilmoituksessa tee paljoakaan, jos yrityksen muu viestintä kertoo vähemmistön edustajille aivan muuta, Aaltonen sanoo.
Lisää aiheesta Asian ytimessä -ohjelmassa MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa tänään kello 21.