Vihamielinen rasismi sekä piilosyrjintä ovat arkipäivää afrikkalaistaustaisille suomalaisille – "Surullisinta on toivottomuus"

6:25
Afrikkalaistaustaisille suomalaisille rasismi on arkipäivää, ketovat Michaela Moua ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tehnyt kyselyn afrikkalaistaustaisille suomalaisille heidän kokemastaan rasismista Suomessa.

MTV Uutisaamussa vieraillut yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen kertoo, että kyselyssä nousi erityisesti esiin kaksi asiaa. Ensinnäkin, ihmiset kohtaavat arjessaan aggressiivisia ja vihamielisiä rasistisia ilmauksia. Toisaalta asenteissa piilee osittain tunnistamatonta syrjintää, joka vaikuttaa afrikkalaistaustaisten mahdollisuuksiin.

– Tämä näkyy siinä, että afrikkalaistaustaisilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia työelämässä ja koulutuksessa Suomessa, Hiltunen sanoo.

Piilevät asenteet näkyvät esimerkiksi työnhakuprosessissa. Jos työhakemuksessa näkyy esimerkiksi afrikkalaistaustainen nimi, hakijan täytyy lähettää huomattavasti enemmän hakemuksia, vaikka työhakemus olisi muuten yhtä pätevä kuin hakijoilla, joilla on suomalainen nimi, Hiltunen sanoo.

Syrjintä näkyy myös koulutuksessa.

– Nuoria ohjataan kouluissa tiettyjen koulutusten, esimerkiksi hoitotyön pariin. Sen ajatellaan sopivan näille ihmisille osaamisesta huolimatta.

Rasismi on monimuotoista ja syvällä rakenteissa

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Michaela Moua muistuttaa, että juuri tässä on nähtävissä rasismin monimuotoisuus.

– Suomessa rasismi mielletään tyypillisesti tahallisena, tietoisena tekona ihmisten välillä. Selvityksessä tuli hyvin esiin se, että rasismi on todella monimuotoista arkipäivän suorista solvauksista rakenteissa tapahtuvaan rasistiseen syrjintään, Moua kertoo.

Rakenteellinen syrjintä näkyy muun muassa asunnonhaussa, rekrytoinnissa, työelämässä ja koulutuksessa. Rakenteellinen rasismi tarkoittaa sitä, että ihminen tekee sitä tiedostamatta sitä itse.

– Tämä on suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä ongelma. Meidän täytyy tunnistaa se paremmin ja toimia sitä vastaan, Hiltunen sanoo.

Syrjinnästä ei ilmoiteta viranomaisille

Rasismi näkyy myös säädösten ja lainsäädännön tasolla.

– Esimerkiksi koulussa suomi toisena kielenä saatetaan ohjata automaattisesti afrikkalaistaustaiselle suomalaiselle, vaikka hänen äidinkielensä olisi suomi. Pitkällä aikavälillä tämä vaikuttaa akateemiseen kielen kehitykseen, mikä vaikuttaa jatkokoulutukseen pääsemiseen.

Kyselyn tuloksista ilmenee, että vastaajat eivät useinkaan ilmoita kohtaamastaan syrjinnästä, koska he eivät luota viranomaisiin.

– Surullisinta on toivottomuus suomalaisen rasismin vähentymisen suhteen. Vastaajat eivät usko, että Suomessa tapahtuu muutosta asian suhteen. Paljon on tehtävää, mutta uskon, että menemme koko ajan parempaan, monimuotoisempaan suuntaan. Haluamme välittää viestiä, että rasismista kannattaa aina ilmoittaa siihen kannattaa puuttua.

– Ainoa tapa korjata rakenteissa oleva syrjintä on tunnistaa ne ja lähteä muuttamaan niitä, Moua painottaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja