Romanit kohtaavat edelleen syrjintää työnhaussa Suomessa. Jasmin Bollström on kokenut tilanteen, jossa työnantaja vetosi suoraan hänen romanitaustaansa kesken työhaastattelun.
"Hakuprosessi tehtävään on päättynyt ja päätös tehtävään valitusta henkilöstä on nyt tehty. Valitettavasti valintamme ei nyt kohdistunut sinuun."
Kyseessä on yleinen vastaus 29-vuotiaalle Jasmin Bollströmille.
Bollström on valmistunut leipurikondiittoriksi sekä suorittanut osan lähihoitajan tutkinnosta. Ja hän on romani.
Romanit kohtaavat yhä syrjintää työnhaussa Suomessa.
Bollström on päässyt elämänsä aikana vain kerran työhaastatteluun asti. Kyseessä oli kahvilaketju, joka on levittäytynyt ympäri Suomea.
Bollström oli hakenut työpaikkaa sähköpostitse lähettämällä ansioluettelon kuvan kera. Hän oli käynyt myös työhön sopivia lisäkoulutuksia, muun muassa barista-koulutuksen.
– Kun menin työhaastatteluun, työnantaja tuli luokseni ja hän ei sen tarkemmin silmäillyt, eikä jäänyt juttelemaan. Hän vetosi minun romanisuuteeni rehellisesti ja nousi ylös ja sanoi, kiitos hei.
Diakonia-ammattikorkeakoulu selvitti vuonna 2022 pienten ja keskisuurten yritysten suhtautumista romanitaustaisten rekrytointiin.
Yrityksistä viisi prosenttia kertoi, ettei halua palkata romanitaustaista henkilöä. Alle puolet yrityksistä näki, että romanitaustaisilla on yhtä hyvät mahdollisuudet työllistyä kuin muilla
15 kuukautta töitä yhdeksän vuoden aikana
Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Bollström on työskennellyt kolmessa työpaikassa yhteensä 15 kuukauden ajan.
Bollström valmistui vuonna 2014 leipurikondiittoriksi Vantaan ammattiopistosta Variasta.
Lisäksi hän suoritti lähihoitajaopintoja oppisopimuksella vuoden 2017 lopusta vuoteen 2018. Tarkoituksena on lukea ammatti loppuun tulevaisuudessa.
Romanien keskimääräinen koulutustaso on noussut, mutta työttömyyttä on edelleen enemmän kuin pääväestöllä.
Tietoa Suomessa asuvien romanien määrästä, saati osuutta koulutuksessa tai työmarkkinoilla, ei voida kartoittaa kuin suuntaa antavasti, sillä Suomessa on laitonta rekisteröidä henkilöitä etnisin perustein.
Romaneita on arviolta Suomessa 10 000–12 000, ja työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan työikäisistä romaneista on arviolta jopa kolmannes TE-toimistojen asiakkaina.
Bollström on ollut noin puolentoista kuukauden ajan TE-toimiston asiakkaana. Tätä ennen hän oli viisi vuotta kotona lapsiensa kanssa.
– Olen pienin askelin lähtenyt taas näitä työhakemuksia laittamaan ja valitettavasti joudun myöntämään sen, että moniinkaan ei ole reagoitu.
Hän arvioi lähettäneensä puolentoista kuukauden aikana noin 15–20 työhakemusta.
Erään hakemuksen lähettämisen jälkeen työnjohtaja soitti Bollströmille. Bollström oli kertonut työhakemuksessaan, että hänellä ei ole ammattitutkintoa alalle, mutta on suorittanut osan tutkinnonosista.
– Keskustelimme asiasta ja hän oli erittäin positiivisen oloinen. Kun mainitsin sitten sen, että kyllä me tunnemme, että ehkä tiedätte, kuka olen. Sitten yhtäkkiä tulikin, että "joo okei, soitellaan" ja se jäi sitten siihen ja paikka ei minulle tullut.
"Toivon, että minua kohdellaan Jasminina"
Bollström kuvailee, ettei ole kokenut koko ikäänsä syrjintää.
– Esimerkiksi lapsena ja teini-iässä en kokenut niin paljoa niitä inhottavia katseita tai, että kaupassa olisi seurattu.
Kaikki muuttui kuitenkin 17-vuotiaana, kun Bollström otti käyttöön romanipuvun.
– Sen jälkeen siitä on tullut arkipäivää, että vartija seuraa, on ilkeitä katseita tai takana huudettuja lauseita.
Romanipukua ei Bollströmin mukaan ole pakollista käyttää töissä, vaan "työpaikalla mennään työpaikan tavalla".
Bollström sanoo huomanneensa ihmisten asenteiden vaikuttaneen häneen. Hän nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa laski kassan sisältöä työskennellessään kahvilassa.
– Saatoin itse sanoa pomolle, että sanon rehellisesti, että minua pelottaa se, kun asiakkaat näkevät, että lasken tätä kassaa. Minua ahdistaa nuo katseet. Hän hienosti rauhoitteli, että luotan sinuun, olet hyvä ihminen ja menet ihan samasta ovesta kuin muutkin.
Bollström toivoo, että hänen lastensa ei tarvitsisi kokea ilkeitä katseita, haukkumista tai syrjintää. Hän toivoo myös, että romanit nähtäisiin yksilöinä ja Suomen kansalaisina.
– Paljon puhutaan siitä, että mustalaiset ovat pelkkiä varastajia ja mustalaiset ei maksa veroja ja kaikkea semmoista huonoa. Sen takia meidät on leimattu, ja jos on yksi huono, pitäisi olla koko kansaryhmän huono, vaikka asia ei ole näin.
– Minä itse henkilökohtaisesti toivon, että minua kohdellaan Jasminina, eikä pelkästään sinä romanityttönä.
Lisää aiheesta Asian ytimessä -ohjelmassa MTV3-kanavalla ja MTV Katsomossa tänään kello 21.