Työmarkkinajärjestöt jarruttelevat työttömyysturvan uudistusta

Työttömyysturvan uudistusta pohtivan työryhmän raportti on pian loppusuoralla.

Työtttömyysturvajärjestelmän uudistamista selvittävän työryhmän syyskuun loppuun asetettu takaraja saattaa osoittautua riittämättömäksi työmarkkinajärjestöjen välisten näkemyserojen vuoksi.

Kättä väännetään mm. siitä, muutetaanko ansiosidonnaisen työttömyyskorvausten tasoa sen perusteella kuinka kauan työttömäksi jäänyt on ollut töissä.

Esityksen tekoa viivyttää etenkin kytkös toiseen, työeläkeuudistusta pohtivan Kari Puron vetämän työryhmän ratkaisuihin. Työttömyysturvan porrastaminen ja muut keskeiset kysymykset riippuvat siitä, kuinka vastaavat ratkaisut tehdään työeläkkeiden osalta. Eläketyöryhmälle ei tarkkaa takarajaa ole asetettu.

Pääministeri Paavo Lipponen sanoi kuluneella viikolla odottavansa sekä työttömyysturvaa että eläkejärjestelmää selvittäviltä työryhmiltä mahdollisimman valmiita esityksiä marraskuuhun mennessä.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajista koostuvaa työttömyysturvatyöryhmää vetävä osastopäällikkö Matti Toiviainen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo ryhmän pyrkivän tekemään esityksensä aikataulussa.

-Työryhmä on tehnyt työtään sillä mielellä, että aikataulussa pysytään.

Työttömyyspäivärahan porrastamisen ohella keskeisimmät pöydällä olevat asiat ovat työssäoloehdon lyhentäminen ja muutokset ns. sovitellun päivärahan maksamisessa. Mahdollista on, että yhden esityksen sijasta työryhmä antaa useita vaihtoehtoisia malleja.

Esitysten tekoa hidastaa tarvittavien taustaselvitysten laajuus ja määrä. Erilaisten vaihtoehtojen kustannusten ja vaikutusten kartoitus on osoittautunut niin työlääksi, ettei keskeisimmistä kysymyksistä ole päästy vielä kunnolla riitelemään. Kiistat syntyvät siitä, että sekä työmarkkinajärjestöissä että keskeisissä hallituspuolueissa pienetkin muutokset koetaan periaatekysymyksiksi.

Mm. keskeisesti tulosopimusten kohtaloon vaikuttavan SAK:laisen Metallityöväen liiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa on todennut työttömyysturvaratkaisun vaikuttavan suoraan tulopolitiikan linjauksiin.

Työttömiä haluttaisiin kannustaa etuja poistamalla

Kolmikantaisen työryhmän perustamisesta sovittiin viime tulosopimuksen yhteydessä. Tehtäväksi asetettiin selvittää "tarpeet ja mahdollisuudet kehittää työttömyysturvaa ja työvoimapolitiikkaa työllistymistä tukevaan suuntaan".

Asiasta nousi meteli kesän budjettineuvotteluiden yhteydessä, kun valtovarainministeri Sauli Niinistö asetti tavoitteeksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen. Ministeriössä ja työnantajajärjestöissä uskotaan, että korvausten pieneneminen työttömyysjakson pitkittyessä kannustaisi työttömiä tehokkaampaan työnhakuun.

Työnantajapuolella on ihmetelty suomalaista järjestelmää, jossa 10 kuukauden työskentelyn jälkeen voi saada ansiosidonnaista päivärahaa lähes kaksi vuotta.

Vaatimukset tyrmättiin heti etenkin palkansaajapuolella ja vasemmistopuolueissa. Työryhmä sai lopulta hallitukselta ohjeen selvittää, olisiko työttömyysturvassa aihetta tehdä "työhistoriaan perustuvia rakenteellisia uudistuksia".

Työhistoria voisi määrätä korvausten suuruuden

Esillä on ollut järjestelmä, jossa pitempään työelämässä ollut saisi työttömäksi jouduttuaan kauemmin ansiopäivärahaa kuin vasta vähän aikaa työssä ollut. Nyt kaikilla on oikeus korvauksiin 500 päivän ajan. Uusi malli on saanut kannatusta etenkin työnantajapuolella, eikä sitä ole tyrmätty toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa tai Akavassakaan. Sen sijaan SAK:ssa sitä on vastustettu mm. siksi, että se voisi ajaa nuoria ja pätkätyöläisiä huonompaan asemaan.

Kaikki kolme palkansaajajärjestöä vastustavat ehdottomasti työttömyyskorvausten tason laskua. Niiden vaatimuslistalle kuuluu ns. työssäoloehdon palauttaminen 10 kuukaudesta kuuteen kuukauteen.

Lamavuosien seurauksena järjestelmää muutettiin vuonna 1997 siten, että työttömyyspäivärahan saanti edellyttää nyt 10 kuukauden työssäoloa. Työryhmän toivotaan myös muuttavan päivärahan ja ansiotulojen yhteensovitusta työntekoon kannustavammaksi. Soviteltua päivärahaa koskevaa järjestelyä on moitittu työttömän kannalta epäedulliseksi.

Esitykset keväällä eduskuntaan

Hallitus varasi budjettiriihen yhteydessä työttömyysturvajärjestelmän muutokseen 125 miljoonaa markkaa. Rahan käytöstä päätetään tosin vasta sitten kun tiedetään millaisia muutoksia on tulossa.

Myös päätös työttömien peruspäivärahan korottamisesta siirrettiin myöhemmäksi. Hallitus varasi tarkoitukseen 250 miljoonaa markkaa, mikä riittäisi 3 markan indeksikorotuksen lisäksi 5 markan tasokorotukseen.

Tarkoitus on, että sekä työttömyysturva- että eläke-ehdotukset valmistuisivat syksyn aikana, ja lainmuutokset voitaisiin tehdä ensi keväänä.

(MTV3-STT)