Pitkään työttömänä olleiden nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut viiden vuoden takaiseen verrattuna.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan viisi vuotta sitten tammikuussa alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä oli alle 2000, nyt heitä on reippaasti yli 5000.
Artikkelin lopun videolla voi tutustua Kanta-Hämeessä käynnissä olevaan uuteen Kiihdyttämö-malliin, jossa tulokset ovat lupaavia.
Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden vahvistuminen on huolestuttava kehitys, joka liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Asiantuntijan mukaan koulutuksen ja työelämän välinen yhteys on heikentynyt.
– Keskeisiä syitä ovat muun muassa koulutuksen ja työelämän rakenteelliset haasteet, taloudellinen eriarvoisuus, nuorten kohtaamat paineet ja odotukset, jotka saattavat alkaa jo varhaiskasvatuksessa sekä se, miten nuorten elämäntilanteita ja heidän kohtaamiaan ongelmia määritellään ja käsitellään, arvioi professori Kristiina Brunila MTV Uutisille.
– Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kertoo siitä, että huomio olisi hyvä kiinnittää koulutuksen ja työelämän käytäntöihin ja rakenteisiin – ei vain yksilöllisiin selviytymisstrategioihin tai menestystarinoihin.
"Sosiaaliturvaleikkaukset ovat osuneet erityisesti nuoriin"
Brunilan mukaan nuorten kohtaamat vaikeudet nähdään ensisijaisesti yksilöllisinä mielenterveysongelmina, että heidän olemuksessaan tai ajatelluissa ominaisuuksissaan on jotain ongelmallista.
– Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että koulutuksen ja työelämän haasteisiin tarjotaan itsevastuullisuutta korostavia psykologis- ja terapeuttishenkisiä ratkaisuja rakenteellisten muutosten sijaan.
Toisin sanoen nuoren täytyy ensin tunnistaa itsensä ongelmaksi saadakseen tukea tai ohjausta.
– Tämä voi ohjata nuoria katsomaan ensisijaisesti ja kriittisesti itseensä sen sijaan, että tarkasteltaisiin nuorten kanssa yhdessä sitä, mitä yhteiskunnassa on tekeillä, kuten työmarkkinoiden muutoksia, koulutuksen saavutettavuutta, kasvavaa eriarvoisuutta, syrjintää ja taloudellista epävarmuutta.
"Koulu ei suinkaan ole turvallinen paikka kaikille lapsille"
Asiantuntijan mukaan koulutuksen ja työelämän välinen yhteys on heikentynyt.
– Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on kilpailuyhteiskunnassa riski pitkäaikaistyöttömyydelle, mutta samalla koulutuksen ja työelämän välinen yhteys on heikentynyt. Koulutuskaan ei välttämättä takaa työpaikkaa, ja siirtymät opinnoista työelämään voivat olla mutkikkaita.
Professori kertoo, että tämä näkyy erityisesti niiden nuorten kohdalla, jotka eivät ole kaikista etuoikeutetuimpia ja jotka ovat kohdanneet elämässään esimerkiksi köyhyyttä, kiusaamista, syrjintää ja muuta marginalisointia ja joilla ei ole vahvoja verkostoja.
– Koulu-instituution osaltakin tiedetään paljon siitä, kuinka koulu ei suinkaan ole turvallinen paikka kaikille lapsille ja nuorille.
"Yli 20 työtöntä työnhakijaa per avoin työpaikka"
Nuorisoala ry:ssä syitä työttömyystilanteeseen löydetään useita: yleinen työttömyystilanne, koulutustaso, näköalattomuus, mielenterveyden oireilu, polarisaatio ja sosiaaliturvan haasteet.
– Yleisesti ottaen nuorten työllisyystilanne heikkenee aina ensimmäisenä ja lujempaa, kun on jotain kriisejä, talouden taantumaa tai muuten vaikeat suhdanteet, toteaa asiantuntija Annika Nevanpää.
– Tammikuussa alle 25-vuotiaiden työttömyys oli yli 20 prosenttia. Esimerkiksi Uudellamaalla oli joulukuussa yli 20 työtöntä työnhakijaa per avoin työpaikka. Työttömyydestä on tullut rakenteellista.
Työllistyminen ilman toisen asteen tutkintoa on vaikeaa.
– Pelkän perusasteen varassa on noin viidennes 20-24-vuotiaista nuorista, oppivelvollisuuden pidentämisestä huolimatta.
Työttömyyden pitkittyessä syrjäytymisriski on suuri, ja silloin myös paluu työelämään vaikeutuu entisestään. Kun nuori kokee olevansa huono ja tehneensä huonoja alavalintoja, ja työnhaussakin kohtaa vain pettymyksiä, johtaa se herkästi kierteeseen, missä se työelämään kiinnittyminen vaikeutuu entisestään, Nevanpää arvioi.
– Näköalat omaan tulevaisuuteen sumeutuvat samalla kun omat voimavarat heikkenevät merkittävästi.
Nevanpää näkee, että tällaisessa tilanteessa osa nuorista saattaa kokea jääneensä niin pahasti ulkopuolelle, että myös asennoituminen muuttuu ja nuori saattaa hylätä perinteisen palkkayhteiskunnan ajatukset.
Pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa olleilla voi olla merkittäviä haasteita täyttää heille asetettuja työvoimapoliittisia velvoitteita.
– Jos nuorelle tehdään sitten näitä sosiaaliturvan sanktioita, voi tämä johtaa ongelmien syvempään kasaantumiseen. Tähän liittynee vahvasti myös tuo näköalattomuuden kierre, jossa sitten oma pystyvyysuskokin heikkenee ja töiden saanti vaikeutuu.
– Kelan laskelmien mukaan sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät myös työttömyysturvaa saavilla kannustimia pienipalkkaiseen ja osa-aikaiseen työhön, ja juuri tällaisia töitä nuoret usein tekee.
17:35
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Mitä nyt pitäisi tehdä?
Asiantuntijat listasivat MTV:lle ratkaisuehdotuksia suunnan kääntämiseksi.
– Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä pitäisi saada laskuun, mutta ainakaan meidän näkökulmasta ei konkreettisia ratkaisuja tähän pääsemiseksi ole nähty.
– Sen sijaan esimerkiksi sosiaaliturvaleikkaukset ovat osuneet erityisesti nuoriin, mikä saattaa vaikeuttaa erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan.
Nevanpää huomauttaa, että samalla kouluissa sosioekonomisen taustan merkitys on vaan kasvanut, ja osaamiserot peruskoulujen sisällä ovat historiallisen suuret.
Nevanpään keinot
*Köyhyyden ja kannustinloukkujen vähentäminen
*Paremmat ennaltaehkäisevät ja korjaavat päihde- ja mielenterveyspalvelut
*Syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisy
*Koulutuksen eriytymiskehitykseen puuttuminen
*Kuntouttavan ja tuettu työllistyminen
*Nuorisotyöhön panostaminen
– Mikäli työttömyys on pitkittynyt, nuori todennäköisesti tarvitsee tukea turvallisilta aikuisilta ja tähän Ohjaamot, työpajatoiminta, ja muut matalan kynnyksen palvelut ovat aivan keskiössä.
Professori Brunila esittää ratkaisuiksi koulutuspolkuja, jotka johtavat työhön tai tutkintoon, taloudellisen eriarvoisuuden vähentämistä ja nuorten tukemista ilman, että heidän täytyy ensin todistaa olevansa ongelmallisia.
– Erilaiset lyhytkestoiset ohjaus- ja tukipalvelut eivät riitä, jos ne eivät tue todellista siirtymää työmarkkinoille.
Mutta nuoria kohtaan on oltava armollinen.
– Nuoruus on myös aikaa, jolloin nuorten pitäisi voida kokeilla, tehdä virheitä ja löytää oma suuntansa ilman, että heitä leimataan ongelmallisiksi tai syrjäytymisvaarassa oleviksi.