Hallitus valmistelee useita työelämää koskevia muutoksia nopealla aikataululla. Muutokset herättävät kansalaisissa vastustusta, kertoo tuore kyselytutkimus.
Eniten hallituksen kaavailemista työmarkkinamuutoksista vastustusta herättää ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus.
E2 tutkimuksen kyselyn mukaan sitä vastustaa 67 prosenttia suomalaista ja lähes 80 prosenttia työntekijöistä. Naiset vastustavat muutosta enemmän kuin miehet.
Muutoksille kaikkiaan vähän kannatusta
E2 tutkimuksen johtajan Juho Rahkosen mukaan hallituksen kaavailevat muutokset herättävät kansalaisissa kaiken kaikkiaan enemmän vastustusta kuin kannatusta.
– Suomalaisista enemmistö katsoo maailmaa palkansaajan, vieläpä tällaisen pieni- tai keskituloisen palkansaajan näkökulmasta, Rahkonen sanoo.
Rahkosen mukaan kyselyssä ei siksi tulekaan yhtä selvästi esiin työnantajan näkökulma.
Toiseksi eniten kyselyyn vastanneet vastustivat laittomaan lakkoon osallistumisesta tulevaisuudessa mahdollisesti tulevia seurauksia.
Ainoa uudistus, joka sai enemmän kannatusta kuin vastustusta oli Rahkosen mukaan hallituksen suunnitelma nostaa yhteistoimintalain soveltamisala 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin.
– Lisäksi määräaikaisuuden perusteiden helpottaminen saattaisi edetä. Se herätti yllättävän vähän vastustusta, Rahkonen kertoo.
Rahkonen uskoo tämän johtuvan siitä, että määräaikaisista työsuhteista on tullut Suomessa maan tapa.
Kannatuseroja puoluekantojen mukaan
Hallitusohjelman työelämämuutoksia kannattavat eniten kokoomuksen ja Liike Nyt:in kannattajat. Heidän jälkeensä ne saavat eniten kannatusta perussuomalaisten kannattajilta.
– Perussuomalaisissa oli paljon hajontaa. Tilanne on ristiriitainen perusuomalaisille, joka on lähtökohtaisesti työväenpuolue, Rahkonen sanoo.
Elokuun kahdella ensimmäisellä viikolla toteutettuun kyselyyn vastasi tuhat suomalaista ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.