Asiaa selvittääkseen tutkijat kuvasivat 68 terveen 59–84-vuotiaan ihmisen aivoja määrittääkseen aivoissa olevan harmaan aineen määrää. Harmaassa aineessa on hermosolujen solukeskuksia ja viejähaarakkeita, jotka käsittelevät kaikkea tietoa.
Aivokuvauksen lisäksi tutkijat mittasivat osallistujien kykyä selviytyä kognitiivisia taitoja mittaavista testeistä, kuten muistitesteistä. Tutkittavat saivat myös kertoa tutkijoille käsityksensä omasta terveydentilastaan sekä siitä, minkä ikäiseksi itsensä kokivat.
Henkinen ikä vaikuttaa aivojen rakenteeseen
Henkisesti nuorekkaalla on nuorekkaat aivot. Kuvituskuva.Shutterstock
Tulosten mukaan henkiseltä iältään nuorekkaat pärjäsivät muita paremmin muistitesteissä, luonnehtivat terveydentilaansa paremmaksi ja raportoivat vähemmän masennuksen oireita kuin muut.
Ikäänsä nuoremmaksi itsensä kokevien aikuisten aivoissa oli lisäksi enemmän harmaata ainesta.
Ero oli havaittavissa, vaikka tutkijat ottivat huomioon muut raportoidut seikat: ihmisen persoonallisuuden, terveydentilan, kognitiiviset taidot sekä masennuksen oireet.
– Huomasimme, että nuorekkaaksi itsensä kokevilla ihmisillä oli rakenteellisesti nuoremmat aivot, sanoi tutkimusta tehnyt Jeanyung Chey CTW News -kanavan mukaan.
"Henkisten vanhusten" syytä tarkastella elintapojaan
Tutkijarymä on laatinut ilmiölle kaksi selitystä.
Ensimmäisen mukaan ihmiset, jotka kokevat itsensä vanhoiksi, saattavat tavallaan tuntea aivoissaan käynnistyneen ikääntymisprosessin. Tässä ikääntymisprosessissa aivojen harmaa aines vähenee, mikä tekee esimerkiksi kognitiivisista tehtävistä suoriutumisesta haastavampaa.
