Voimisteluliitto julkisti tulokset tutkimuksesta, jossa kartoitettiin lajin valmennuskulttuuria.
Voimistelun lajikulttuuri nousi esiin, kun Urheilulehti nosti jutussaan esiin valmentaja Titta Heikkilän toiminnan. Voimisteluliitto teetti tutkimuksen selvittääkseen tarkemmin, onko jutun väitteissä perää.
Taloustutkimuksen teettämän tutkimuksen mukaan 76 prosenttia voimistelijoista suosittelisi lajia muille. Vastauksista tuli ilmi, että lajissa motivoivat eniten ystävät (46 prosenttia), halu kehittyä ja oppia (45 prosenttia) sekä yleisemmin rakkaus lajiin (25 prosenttia).
LUE MYÖS: Kohutun voimisteluvalmentaja Titta Heikkilän käytös tutkittu – johtaa kurinpitokäsittelyyn
– On hienoa, että voimistelun arvot ja lasten voimistelun linjaukset näkyvät vastauksissa. Tämä on meille onnistuminen. Tutkimus osoitti sen, että joukkuevoimistelusta ei nouse esiin erityistä lajikulttuuriongelmaa, Voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso totesi tiedotteessa.
Kyselystä nousi tiedotteen mukaan kuitenkin esiin, että voimistelulla on tarve kehittää laadukasta, innostavaa ja yksilön tavoitteet mahdollistavaa valmennusta. Kehityskohteina olisi myös selkeyttää eettisiä sääntöjä.
Lisää yksilöllistä kohtelua
Voimistelijoiden käsitys valmentajista on jonkin verran myönteisempi kuin huoltajilla. Vastaajista 90 prosentin mielestä valmentajat ovat ystävällisiä.
Voimisteluliiton tutkimus:
Mikä motivoi voimistelemaan
(voimistelijoiden vastaukset)97 % vastanneista voimistelijoista kokee olevansa motivoitunut voimistelemiseen
99 % kertoo voimistelussa palkitsevaa olevan itsensä ylittämisen.
95 % voimistelijoista pitää voimistelun tärkeimpinä puolina onnistumisen tunnetta.
96 % kokee olevansa osa valmennusryhmää.
Tutkimuksen mukaan valmentajilla on kehitettävää siinä, miten he luovat henkilökohtaisen suhteen voimistelijoihin. Voimistelijat toivovat, että heitä kohdeltaisiin yksilöllisemmin, ja heidän mielipiteitään pitäisi kuunnella enemmän.
Voimistelijoiden ja huoltajien kommenteissa korostuu, ettei kaikkia kohdella yhdenmukaisesti. Vastaajista 24 prosenttia on kokenut joskus valmentajan suosineen joitain voimistelijoita, ja 12 prosenttia kokee niin tapahtuvan lähes aina.
LUE MYÖS: Kohuvalmentaja Titta Heikkilän toiminnasta ulkopuolinen selvitys – "Haluamme kantaa vastuuta"
Vastaajista 16 prosenttia ei joskus ole uskaltanut sanoa valmentajalle mielipidettään, koska on pelännyt hänen reaktiota. Kuusi prosenttia toimii näin lähes aina. Harjoitusten ilmapiirin on kokenut painostavaksi lähes aina vain yksi prosentti vastanneista, ja 14 prosenttia joskus.
Huoltajat toivovat erityisesti, että valmentajat kehittäisivät lajiosaamistaan.
– Osaamisen kehittäminen on liiton yksi kolmesta painopistealueista. Valmentajien osaamisessa keskitytään vuorovaikutukseen, pedagogisiin taitoihin, valmennustekniikoihin, viestintään ja myös Terve voimistelija -kokonaisuuteen, Laakso kertoo.
Huutamista isolle osalle
Tutkimuksessa esiin nousseet epäasialliset kokemukset liittyvät yleensä valmentajan tai toisen voimistelijan toimintaan tai käytökseen. Vastaajista 24 prosenttia oli kokenut valmentajan huutamista, 19 prosenttia syrjimistä ja toisten suosimista, kymmenen prosenttia vähättelyä sekä kahdeksan prosenttia valta-aseman väärinkäyttöä.
Voimisteluliiton tutkimus:
Valmentajasta sanottua
(voimistelijoiden vastaukset, suluissa vastaava prosenttiluku kaikista vastanneista)97 % voimistelijoista kokee valmentajansa olevan ystävällinen (90 % kaikki vastaajat)
95 % kokee valmentajan antavan palautetta rakentavalla tavalla (82 % kaikki vastaajat)
92 % voimistelijoista kokee valmentajan luovan rohkaisevan ilmapiirin (82 % kaikki vastaajat)
91 % kokee valmentajansa olevan helposti lähestyttävä (81 % kaikki vastaajat)
Vastaajista 15 prosenttia koki, että toiset voimistelijat kiusaavat puhumalla pahaa. Vähättelyä ja sivuttamista koki yhdeksän prosenttia, ja eristämistä muista seitsemän prosenttia.
– Olemme hyvin pahoillamme siitä, että osa voimistelijoista on joutunut kokemaan huonoa valmennuskulttuuria. Voimisteluliitossa meillä on nollatoleranssi minkäänlaisen epäasiallisen käyttäytymisen tai häirinnän suhteen, ja tällainen käytös täytyy ehdottomasti kitkeä pois. Tehtävämme on luoda avoimuuden kulttuuria, jossa tärkeää ihmisten kunnioittaminen, yhteisöllisyyden rakentaminen, yhdenvertaisuus ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen, Voimisteluliiton puheenjohtaja Kaisa Vikkula totesi.
Kolmasosalla paineita ulkonäöstä
Tutkimuksen mukaan suurin osa valmentajista on löytänyt tavan puhua oikealla tavalla kehoon liittyvistä asioista nuorille ja aikuistuville voimistelijoille. Voimistelijoiden omissa vastauksissa 88 prosenttia kokee valmentajan onnistuneen tässä.
Kaikista kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas myöntää ulkonäköön liittyvät paineet (31 %). Suurimmat ulkonäköpaineet ovat 18–29 vuotiailla (55 prosenttia kaikista vastanneista).
Voimisteluliiton tutkimus:
Ilmapiirissä kehitettävää
(voimistelijoiden vastaukset, suluissa vastaava prosenttiluku kaikista vastanneista)42 % voimistelijoista on pelännyt epäonnistuneensa harjoituksissa (39 % kaikki vastaajat)
34 % voimistelijoista on kokenut valmentajan suosivan jotain voimistelijaa (36 % kaikki vastaajat)
22 % voimistelijoista kertoo pahoittaneensa mielensä valmentajan kommenteista (25 % kaikki vastaajat)
13 % voimistelijoista kokee harjoituksissa olleen painostava ilmapiiri (15 % kaikki vastaajat)
Valmentajien ei koeta antaneen valmennettavilleen ravinto-ohjeita, joilla olisi ollut haitallinen vaikutus. Kaikista vastanneista vastaa näin 91 prosenttia. Valmentajat ovat huomioineet Terve voimistelija –periaatteet valmennuksessaan.
Selkeyttä eettisiin ohjeisiin
Voimisteluliitto selkeyttää eettiset sääntönsä ja ohjeensa kevään aikana.
– Kyselyn perusteella olemme aloittaneet valmennusjärjestelmien ja lajisääntöjen läpikäynnin. Teemme tarvittavia muutoksia myös tuomaritoimintaan sekä yleisiin käytäntöihin”, Laakso sanoi.
Kyselyyn vastasi 1651 henkilöä, joista voimistelijoita oli 758 ja huoltajia 892. Vastausprosentti oli 37.
Kukin vastaaja on voinut arvioida useampaa kuin yhtä valmentajaa.