Noin 16 prosenttia viestintä- ja media-alan ammattilaisista on kokenut jonkinasteista seksuaalista häirintää työssään viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä ilmenee viestinnän ammattiyhteisöjen teettämästä tutkimuksesta. Koettu häirintä on useammin ollut sanallista kuin fyysistä.
Useimmiten häiritsijä on ollut kollega, mutta lähes joka viides kertoo häiritsijän olleen haastateltava, asiakas tai työpaikan ulkopuolinen kollega.
Kun viestinnän ammattilaisilta kysyttiin koko työuran aikana tapahtuneista häirintäkokemuksista, 56 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa ainakin joskus verbaalista tai fyysistä häirintää työpaikallaan.
Häirintä alalla kohdistuu erityisesti nuoriin ja naisiin. Alle 31-vuotiaista kyselyyn vastanneista joka kolmas oli kokenut seksuaalista häirintää.
Vaikka miehet kokevat selvästi vähemmän häirintää kuin naiset, olivat he enemmistönä esimiestensä osalta häirintää kokeneissa.
Tutkimusjohtaja Sylva Vahtera tutkimuksen tehneestä IRO Research -yhtiöstä toteaa kyselyn tuloksien olevan hyvin samansuuntaisia Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) viime viikolla julkistaman tutkimuksen kanssa.
– Molemmat tutkimukset kertovat, että jopa 60 prosenttia ei ole ilmoittanut tai kertonut kokemastaan häirinnästä muille, Vahtera sanoo tiedotteessa.
– Vaikka myös miehet kokevat työpaikoillaan seksuaalista häirintää, se on monin verroin yleisempää naisten kohdalla, hän lisää.
Häirikkö väitti vitsailleensa
Harva työssään häirintää kokenut on viimeisten kahden vuoden aikana ryhtynyt asian vuoksi toimenpiteisiin. Liki 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ole ryhtynyt häirinnän vuoksi mihinkään toimenpiteisiin, ja häirintää kokeneista joka viides on ottanut asian esille esimiehensä tai itse häiritsijän kanssa.
Vain yksi prosentti on tehnyt häirinnästä rikosilmoituksen.
Häirinnästä ilmoittaminen ei välttämättä johda työpaikalla toimenpiteisiin. Tekijät voivat jopa pitää ilmoitusta tehnyttä pilkkanaan ja vihjailla heidän kärsivän huumorintajun puutteesta.
– Tekijä piti minua pikkumaisena "ihan läpällähän tässä vaan!", kertoi yksi vastaaja ilmoituksensa seurauksista.
– Esimieheni kuunteli ja totesi käyttäytymisen kyseenalaiseksi, mutta asialle ei lopulta tehty johdon puolelta mitään, kertoi toinen.
Toisissa tapauksissa ilmoitus häirinnästä ja keskustelu itse häirintää harjoittaneen kanssa tuotti tuloksia. Fyysisestä häirinnästä oli muun muassa keskusteltu työnantajan järjestämässä iltatilaisuudessa, ja toisessa tapauksessa kollega oli saanut kirjallisen varoituksen.
– Ainakin osa kyseisistä henkilöistä paransi käytöstään. Väittivät, etteivät ole tulleet ajatelleeksi tai tajunneet sen olevan häiritsevää, kertoi yksi kyselyyn vastanneista.
Kuusi prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että omalla työpaikalla esiintyy seksuaalista häirintää, mutta siihen ei uskalleta puuttua.
Viestinnän ammattiyhteisöjen IRO Researchillä teettämään kyselyyn vastasi vajaat 1 200 Journalistiliiton, ProComin sekä Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liiton (MTL) jäsentä.