Helsingin yliopiston ja THL:n yhteistyönä tekemä tutkimus selvitti, millaiset tekijät vaikuttivat aktiivisuuteen ottaa koronarokote.
Helsingin yliopiston ja Terveyden hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä tekemässä tutkimuksesa selvisi, että ensimmäisen koronarokotteen jättivät ottamatta etenekin sellaiset ihmiset, joilla ei ollut palkkatuloja tai joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Ottamatta jättämiseen vaikutti sekin, jos lähisukulaiset, etenkin äiti, eivät koronarokotetta olleet ottaneet. Lisäksi terveyteen liittyvistä muuttujista etenkin mielentervyes- ja päihdeongelmista kertovat diagnoosit tai lääkeostot olivat tulosten mukaan yhteydessä pienempään aktiviisuuteen rokottautumisessa.
– Palkkatulojen puuttuminen voi johtua joko työttömyydestä, sairaudesta tai eläköitymisestä. Lisäksi tuloksemme osoittivat, että palkansaajien joukossa pienempipalkkaiset ottivat muita harvemmin ensimmäisen koronarokotteen, toteaa tutkijatohtori Tuomo Hartonen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä tiedotteessa.
Tutkimuksessa testattiin lähes 3000 terveyteen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvän muuttujan yhteyttä ensimmäisen koronarokoteannoksen ottamiseen. Tiedotteen mukaan kyseessä on kansainvälisesti laajin tähän mennessä aihetta selvittänyt tutkimus.
