Suomalaisista koronavirusrokotteen aikoo ottaa varmuudella 55 prosenttia ja todennäköisesti 23 prosenttia, selviää Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) teettämästä tutkimuksesta.
Vain kolme prosenttia vastaajista kertoi, ettei varmasti aio ottaa rokotetta. Todennäköisesti rokotteesta aikoo kieltäytyä kahdeksan prosenttia vastaajista.
Ikäryhmistä myönteisimmin rokotteeseen suhtautuvat yli 65-vuotiaat. Heistä 98 prosenttia on joko saanut rokotteen tai vähintään todennäköisesti aikoo ottaa sen.
Yksi syy vanhempien ikäryhmien rokotemyönteisyyteen voi tutkimuksen mukaan selittyä koronaviruksen heille aiheuttamalla riskillä. Lisäksi yli 65-vuotiaat ovat eläneet aikana, jolloin vaaralliset tarttuvat taudit, kuten polio, taltutettiin rokotteilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronarokotteen ensimmäisen annoksen on maanantaihin mennessä saanut lähes 38 prosenttia väestöstä. Toisen rokoteannoksen on saanut 5,1 prosenttia.
Suomen rokotushalukkuus Pohjoismaiden tasoa
Puolueiden äänestäjäryhmistä erottuvat perussuomalaisten kannattajat, joista vain 67 prosenttia on ottanut tai aikoo ottaa koronarokotteen varmasti tai todennäköisesti. Myös kristillisdemokraattien kannattajat ovat valmiita ottamaan rokotteen muiden puolueiden kannattajia heikommin, sillä heidän kohdallaan lukema on 77 prosenttia.
Suomalaisten rokotushalukkuus on muiden Pohjoismaiden tasoa. Yhtenä syynä rokotemyönteisyyteen voi tutkimuksen mukaan olla se, että jo lasten yleinen rokotuskattavuus on laaja. Vain noin prosentti alle kolmevuotiaista lapsista jää maassa rokottamatta.
Suomalaiset näyttävät myös luottavan rokotteiden turvallisuuteen ja niiden tarjoamaan hyötyyn, sillä 80 prosenttia vastaajista pitää rokotteiden hyötyjä aina haittoja suurempina. Tämä siitä huolimatta, että rokotteella todettaisiin sivuvaikutuksia.
Tulokset perustuvat 2 059 henkilön internetpaneelissa antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.