Tutkimus: Tämä kaatoi Guggenheimin yritykset saada museo Helsinkiin – "Koko hanke leimattiin yksinkertaisesti huonoksi diiliksi"

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijoiden mukaan Guggenheimin Helsingin valloitus kaatui ennen kaikkea kovaan kielteiseen leimaamiseen.

– Museon taustalla olevaa säätiötä syytettiin muun muassa amerikkalaisesta kulttuuri-imperialismista ja suomalaisten veronmaksajien hyväksikäytöstä, kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tiina Ritvala yliopiston tiedotteessa.

Lue myös: Näin Helsingin valtuusto äänesti Guggenheim-asiassa – katso äänestyskartta

Hänen mukaansa hanketta arvosteltiin myös demokratian ja läpinäkyvyyden puutteesta sekä symbolisesti ja kansallisesti merkittävän Eteläsataman tontin valtaamisesta. 

– Lisäksi koko hanke leimattiin yksinkertaisesti huonoksi diiliksi.

Vastustusta Suomen rajojen ulkopuolelta

Hanke keräsi tutkijoiden yllätykseksi voimakasta vastustusta myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen aktivistijärjestö ryhtyi aktiivisesti vastustamaan hanketta yhteistyössä paikallisen taideyhteisö kanssa. Järjestö oli jo aiemmin vastustanut Guggenheimin museohanketta Abu Dhabissa ja syyttänyt säätiötä rakentajien alipalkkauksesta sekä huonoista majoitusoloista.

– Hankkeen vastustus ja kannatus olivat tuolloin lähes tasoissa poliittisten päättäjien keskuudessa. Puutteet hankkeen läpinäkyvyydessä, suunniteltu keskeinen sijoituspaikka Helsingissä ja epäilyt taloudellisesta kannattamattomuudesta leimasivat koko museohanketta hyvin kielteisesti, sanoo professori Nina Granqvist.

Lue myös: Kommentti: Guggenheim herätti tunteilemaan

Professorin mukaan kaupunginvaltuusto kaatoi hankkeen lopullisesti tunteikkaan keskustelun jälkeen syksyllä vuonna 2016.

Ulkomaiseen toimijaan voi kohdistua ennakkoluuloja

Guggenheimin kohdalla kyse oli säätiömuotoisesta, osin liiketaloudellisin perustein toimivasta taidemuseosta. Tutkijoiden mukaan vastaavaa vastustusta voisivat kohdata myös monet muut poliittisesti herkät tai tarkkaan säädellyt hankkeet, jotka liittyvät esimerkiksi maankäyttöön.

– Ulkomaisen toimijan tulo uuteen maahan voi saada paljon positiivista huomiota, mutta toisaalta siihen voi kohdistua ennakkoluuloja joko toimijan alkuperämaan tai yksinkertaisesti ulkomaalaisuuden takia, apulaisprofessori Ritvala selventää.

Hänen mukaansa Guggenheim-museo on tästä hyvä esimerkki, sillä edes sen toista, paranneltua ehdotusta ei hyväksytty.

Lue myös: Jälkipyykki Guggenheimin ympärillä jatkuu - "Ainahan se harmittaa, mutta eteenpäin mennään"