Kuinka monta kertaa Guggenheim-museohanke kuopataan ennen kuin se lopullisesti kuolee? Ainakin Solomon R. Guggenheim -säätiön johtaja Richard Armstrong, Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) uskovat, että torstaiyönä se kuopattiin viimeistä kertaa.
– Demokratia on puhunut. En näe kaupungin osalta, että museoon olisi enää mahdollista palata, Viljanen sanoo.
Kaupunginvaltuusto hylkäsi maratonistunnon päätteeksi kaupungin ja Guggenheim Helsinki Tukisäätiön välisen sopimuksen museon rakentamisesta Helsingin Etelärantaan äänin 53–32 torstain vastaisena yönä.
Guggenheim on noussut esiin yhä uudelleen
– 2011: Helsingin kaupunginhallitus tilaa selvityksen Guggenheim-museon perustamismahdollisuudesta.
– 2012: Guggenheim-säätiön selvitys julkistetaan ja ehdotetaan paikkaa Katajanokalle. Helsingin kaupunginhallitus hylkää esityksen.
– 2013: Kaupungin päättäjät tapaavat Guggenheim-säätiön edustajia ja hanke käynnistetään jälleen. Helsingin kiinteistövirasto esittää tontin varaamista Etelärannasta arkkitehtuurikilpailua varten. Kiinteistölautakunta kaataa esityksen.
– 2014: Helsingin kaupunginhallitus hyväksyy arkkitehtuurikilpailun ja Eteläsataman tonttivarauksen. Kisan voittaa pariisilaistoimisto Moreau Kusunoki Architectesin ehdotus Art in the City.
– 2016: Maan hallitus päättää, ettei tue museohanketta. Marraskuun alussa Helsinki yllättää ja esittää museon rakentamista yksityisellä ja kaupungin rahalla. Valtio lupaa museolle vuosittain 1,3 miljoonan euron valtionosuuden.
Viljasen mukaan uusi sopimus oli kaupungille edullisempi kuin aiempi esitys, mutta silti valtuustossa monet pitivät julkisen rahan osuutta edelleen liian suurena.
– Lisäksi pelättiin, että kaupungille tulisi ennakoimattomia maksuja. Esimerkiksi kun kaupunki olisi antanut takauksen lainalle, laina olisi voinut kaatua kaupungille maksettavaksi, Viljanen sanoo.
Kaupunki olisi ehdotuksen mukaan taannut 35 miljoonan euron lainan rakentamista varten. Kaupungin suoran osuuden rakennuskustannuksista arvioitiin olevan enintään 80 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kaupunki olisi vastannut tilakustannuksista.
Yksityistä rahaa hankkeelle keränneen säätiön puheenjohtaja Lahti sanoi, että kielteisen päätöksen jälkeen hankkeesta ei ole jatkosuunnitelmaa.
– Uskoisin, että tämä oli tässä. Ei ole olemassa C-suunnitelmaa.
Armstrongin mukaan säätiö on pettynyt siihen, että museohanke kaatui mutta se kiittää kaupunginvaltuustoa hankkeen reilusta ja perusteellisesta käsittelystä.
1:54
Hankkeen uskottiin jo olleen kuopattu, kun Helsinki yllättäen marraskuun alussa esitti rakentamista yksityisellä ja kaupungin rahalla.
Parkkialuetta pienemmäksi – mitä tilalle?
Ennen kuin mitään ehdittiin tehdä museolle varatulla Etelärannan tontilla, Helsingille tuli valmisteluun liittyviä kuluja. Esimerkiksi selvitys, jonka Solomon R. Guggenheim -säätiö teki vuosikymmenen alussa, maksoi kaupungille 1,2 miljoonaa euroa.
Viljasen mukaan valmistelua varten ei kuitenkaan ole palkattu ylimääräisiä työntekijöitä vaan se on tehty normaalina virkavalmisteluna. Lisäksi arkkitehtuurikilpailu rahoitettiin yksityisillä lahjoituksilla.
Museolle varatulla tontilla on nyt parkkipaikkoja, eikä tontin kohtalosta ole selvyyttä. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan museota vastaavaa toista rakennushanketta tontille ei ole vireillä. Kauppatorin ja Eteläsataman rantoja on tarkoitus kehittää yhdessä niin, että ne tulisivat nykyistä enemmän ihmisten käyttöön.
– Tavoitteena on, että sataman parkkikentät eivät veisi niin paljon tilaa.