Tutkimus: Suomalaisten luotto tieteeseen vankkaa – "Tuloksissa näkyy perinteinen arvostus koulutusta ja tiedettä kohtaan"

Suomalaisista 92 prosenttia luottaa tieteentekijöihin paljon tai jonkin verran, ja vielä useampi tieteeseen ylipäätään.

Maailmanlaajuisesti luottamus tieteentekijöihin on keskimäärin runsaat 70 prosenttia, mutta erot maiden ja maanosien välillä ovat suuria. Uzbekistanissa luotto tieteentekijöihin on vankinta, Gabonissa vähäisintä.

Lue myös: Euroopassa ei luoteta rokotteisiin, ranskalaiset erityisen epäileväisiä – "Sosiaalinen media on muuttanut täysin keskustelun"

– Suomen tuloksissa näkyy perinteinen arvostus koulutusta ja tiedettä kohtaan, ja myös yleinen luottamus kansallisiin instituutioihin, pohtii viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi monessa Afrikan ja Etelä-Amerikan maassa epäillään tiedettä ja sen tuottamia hyötyjä tavalliselle ihmiselle. Luottamusta nakertavat heikko toimeentulo, suuret tuloerot, eriarvoisuus ja epäluottamus valtiota kohtaan.

Wellcome Global Monitor -tutkimuksessa kysyttiin yli 140 000 ihmisen näkemyksiä tieteestä ja terveydestä.

Ruotsissakin uskonto painaa enemmän

Haastateltavilta kysyttiin myös, kokeeko jotain uskontoa tunnustava tieteen olevan joskus ristiriidassa uskonnon kanssa, ja kumpaan silloin luotetaan enemmän. Suomalaisista kolme viidestä näkee ristiriitaa, ja uskontoon luottaa tällaisissa tilanteissa vain 17 prosenttia.

Esimerkiksi Ruotsissa uskonnon selitykset valitsee 30 prosenttia, Norjassa ja Britanniassa noin 40 prosenttia, Turkissa puolet, Yhdysvalloissa 60 prosenttia ja Pakistanissa lähes kaikki.

– Kymmenisen vuotta sitten Suomessa nousi kohu siitä, että kaikki eivät usko evoluutioteoriaan. Tämän tuloksen perusteella uskonto ei kuitenkaan juuri vaikuta suomalaisten tiedekäsityksiin, Väliverronen summaa.

Kyselyn perusteella suomalaiset hakeutuvat aktiivisesti tieteen pariin.

Runsas puolet noin tuhannesta vastaajasta oli etsinyt tietoa tieteestä edellisen kuukauden aikana. Maailmanlaajuisesti tiedetietoa oli etsinyt vajaa kolmannes ihmisistä. Erityisen kiinnostuneita ollaan terveydestä ja sairauksista, joista tietoa haki vielä useampi sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Tutkijat muistuttavat, että kaikissa maissa ei päästä helposti tiedon lähteille esimerkiksi internetin avulla. Tarvetta tähän olisi, sillä enemmistö maailman ihmisistä janoaa lisää tietoa tieteistä.

Suomalaiset osaavat arvioida tietämyksensä

Suomalaiset arvioivat omat tietonsa tieteestä melko korkealle. Vastaajista 66 prosenttia katsoo, että heillä on paljon tai jonkun verran tietoa tieteestä. Muiden maiden keskiarvo on runsaat 40 prosenttia.

Suomalaisten itseluottamus ei ole vailla katetta, sillä esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan Suomessa tieteen ja matematiikan opetus on huippuluokkaa. Suomalaiset osaavat arvioida melko hyvin tietojensa tason verrattuna erityisesti Yhdysvaltoihin, jossa niitä yliarvioidaan.

Sen sijaan Singaporessa ja Kiinassa osoitetaan aasialaista vaatimattomuutta ja aliarvioidaan oma tiedontaso.

Tutkimuksessa oli mukana 144 maata. Sen julkaisi brittiläinen hyväntekeväisyyssäätiö Wellcome Trust, joka tukee erityisesti lääketieteen tutkimusta.