Suomalaiset kuuluvat maailman tiedemyönteisimpiin kansoihin. Kansainvälisestä tutkimuksesta esimerkiksi selviää, että suomalaiset luottavat enemmän tieteeseen, vaikka se olisi ristiriidassa heidän tunnustamansa uskonnon kanssa.
Suomalaisista 92 prosenttia luottaa tieteentekijöihin paljon tai jonkin verran, ja vielä useampi tieteeseen ylipäätään.
Maailmanlaajuisesti luottamus tieteentekijöihin on keskimäärin runsaat 70 prosenttia, mutta erot maiden ja maanosien välillä ovat suuria. Uzbekistanissa luotto tieteentekijöihin on vankinta, Gabonissa vähäisintä.
Lue myös: Euroopassa ei luoteta rokotteisiin, ranskalaiset erityisen epäileväisiä – "Sosiaalinen media on muuttanut täysin keskustelun"
– Suomen tuloksissa näkyy perinteinen arvostus koulutusta ja tiedettä kohtaan, ja myös yleinen luottamus kansallisiin instituutioihin, pohtii viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.
Esimerkiksi monessa Afrikan ja Etelä-Amerikan maassa epäillään tiedettä ja sen tuottamia hyötyjä tavalliselle ihmiselle. Luottamusta nakertavat heikko toimeentulo, suuret tuloerot, eriarvoisuus ja epäluottamus valtiota kohtaan.
Wellcome Global Monitor -tutkimuksessa kysyttiin yli 140 000 ihmisen näkemyksiä tieteestä ja terveydestä.
Ruotsissakin uskonto painaa enemmän
Haastateltavilta kysyttiin myös, kokeeko jotain uskontoa tunnustava tieteen olevan joskus ristiriidassa uskonnon kanssa, ja kumpaan silloin luotetaan enemmän. Suomalaisista kolme viidestä näkee ristiriitaa, ja uskontoon luottaa tällaisissa tilanteissa vain 17 prosenttia.