Suomalainen demokratia näyttää voivan monella tapaa hyvin. Suomalaiset ovat yleisesti tyytyväisiä demokratian toimivuuteen, ja poliittinen luottamus on kansainvälisestikin korkealla. Eniten luotetaan presidenttiin ja poliisiin.
Sen sijaan erot politiikkaan osallistumisessa ovat kasvussa ja muuttumassa jopa kuiluiksi. Näin arvioivat tutkijat torstaina julkaistussa oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015 -tutkimuksessa.
Merkittäviä osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa koulutustaso, ikä ja asuinpaikka.
- Vaalipiirien välisten erojen kasvu 1980-luvulta 2010-luvulle on silmiinpistävää. Helsingissä ja Uudellamaalla on äänestysaktiivisuudessa 2000- ja 2010-luvulla ollut kasvua viisi prosenttiyksikköä, kertoo dosentti Sami Borg.
Sen sijaan äänestysprosentit ovat olleet laskussa varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, eikä Itä-Suomen vaalipiiriuudistus auttanut asiaa.
Borgilla ei ole valmiita vastauksia siihen, mistä muutos johtuu, mutta hypoteeseja on. Vilkkaammin äänestäviä hyväosaisia on etelässä suhteessa enemmän, ja julkisuuskin voi vaikuttaa.
- Se miten media käsittelee politiikkaa, on muuttunut. Politiikka on viestinnällistynyt ja television merkitys kasvanut.
1:55
