Suomalainen demokratia voi melko hyvin - politiikaa pidetään silti liian monimutkaisena

Sen sijaan erot politiikkaan osallistumisessa ovat kasvussa ja muuttumassa jopa kuiluiksi. Näin arvioivat tutkijat torstaina julkaistussa oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015 -tutkimuksessa.  
Merkittäviä osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa koulutustaso, ikä ja asuinpaikka.  

- Vaalipiirien välisten erojen kasvu 1980-luvulta 2010-luvulle on silmiinpistävää. Helsingissä ja Uudellamaalla on äänestysaktiivisuudessa 2000- ja 2010-luvulla ollut kasvua viisi prosenttiyksikköä, kertoo dosentti Sami Borg.

Sen sijaan äänestysprosentit ovat olleet laskussa varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa, eikä Itä-Suomen vaalipiiriuudistus auttanut asiaa.  

Borgilla ei ole valmiita vastauksia siihen, mistä muutos johtuu, mutta hypoteeseja on. Vilkkaammin äänestäviä hyväosaisia on etelässä suhteessa enemmän, ja julkisuuskin voi vaikuttaa.  

- Se miten media käsittelee politiikkaa, on muuttunut. Politiikka on viestinnällistynyt ja television merkitys kasvanut.  

Koulutettu uskoo vaikutusmahdollisuuksiinsa

Koulutustason erot taas näkyvät varsinkin siinä, miten kiinnostuneita politiikasta ollaan ja miten hyvin ihmiset kokevat ymmärtävänsä sitä. Dosentti Elina Kestilä-Kekkosen mukaan alimmissa koulutusluokissa lähes puolet on täysin samaa mieltä siitä, että politiikkaa on joskus vaikea ymmärtää, kun yliopistokoulutetuista näin sanoo vain yksi kymmenestä.  

- Kiinnostuneisuus puolestaan vaikuttaa muuhunkin, eli jos on kiinnostunut politiikasta, myös tietää siitä enemmän ja luottaa siihen enemmän, Kestilä-Kekkonen sanoo.  

Tutkimuksen mukaan alle puolet alimmassa koulutusluokassa olevista uskoo kansalaisten vaikutusmahdollisuuksiin poliittisessa päätöksenteossa. Yliopistokoulutetuista siihen uskoo neljä viidestä.  

- On huolestuttavaa, että väestöryhmien välillä on isoja eroja, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Vaalikone entistä tärkeämpi

- Niitä ei ole mitään syytä enää väheksyä! toteaa dosentti Sami Borg verkon vaalikoneista.  

Vaalikoneet vaikuttavatkin tutkimuksen mukaan erittäin paljon nuorten äänestämiseen. Viime eduskuntavaalien kohdalla runsas puolet 18-24-vuotiaista vastaajista katsoi, että ehdokkaan vastaukset vaalikoneessa vaikuttivat paljon tai ratkaisevasti siihen, ketä äänesti. Myös 25-34-vuotiaista näin sanoi noin puolet.  

-Tämä on julkisen keskustelun kannalta äärettömän tärkeää. Vaalikoneilla on miljoonia käyttäjiä, ja niitä pitää tutkia, Borg jatkaa.  

Sen sijaan senioreihin koneet eivät vielä liiemmin vaikuta. Yli 64-vuotiaista alle kymmenes katsoi, että vaalikoneilla oli merkittävä vaikutus äänestyspäätökseen.

MTV Uutiset, STT

Sami Borgin mukaan tutkimuksen yksi yllättävä havainto oli se, että nuoret ovat tällä vuosikymmenellä ryhtyneet äänestämään yhä selvemmin puolueen kuin ehdokkaan mukaan. Borg itse oli arvellut, että vaalikoneiden ahkera käyttö olisi johtanut päinvastaiseen tulokseen.  

- Voi olla, että kun nuoret käyttävät paljon vaalikoneita, niin heidän on helpompi muodostaa kokonaiskuva puolueiden kannoista ja rajata pois puolueita, joita ei halua äänestää.  

Demokratiaindikaattorit-tutkimukseen osallistui huhti-kesäkuussa noin 1600 vastaajaa. Tarkempia tietoja osallistumiseroista on luvassa ensi kesänä, kun julkaistaan samaan aineistoon nojaava laajempi tutkimus.