Tutkimus: Muiden juominen on ongelma – oma ei

Suomalaisten mielikuvat riippuvuuksista ja niistä kärsivistä ovat pääosin ymmärtäväisiä. Tämä selviää eilen tarkistetusta väitöskirjasta.

Mielikuvamme ohjaavat tutkija Tanja Hirschovits-Gerzin mukaan sitä, miten eri riippuvuuksista keskustellaan ja sitä, minkälaista tiedettä sekä millaisia poliittisia päätöksiä tehdään.

– Mielikuvilla on iso merkitys. On ongelmallista, jos ajattelemme, että riippuvaiset ovat roskasakkia. Negatiivinen mielikuva voi aiheuttaa ajatuksen, että heihin ei voi enää koskaan luottaa, koska he ovat joskus olleet riippuvaisia. Heidän kykynsä ja oikeutensa toimia yhteiskunnassa kunnon kansalaisina ikään kuin menetetään.

Suomalaiset uskoivat riippuvuudesta irrottautumiseen ilman hoitoa joidenkin riippuvuuksien, kuten tupakan kohdalla. Alkoholi- sekä huumaus- ja lääkeaineriippuvuuksista toipumisessa luotettiin hoidon voimaan ja hoidolle asetettiin suuria tulosodotuksia. 

Alkoholi suomalaisten ykköshuoli

Runsaalla puolella vastaajista oli kokemuksia jostain riippuvuudesta. Tutkimus kattoi sekä päihteisiin liittyviä että toiminnallisia riippuvuuksia, kuten rahapeli- ja nettiriippuvuudet.

– Oli selkeästi nähtävissä, että suomalaiset olivat kaikista tutkimuksen kansallisuuksista eniten huolestuneita alkoholista. Se nähtiin yhteiskunnallisesti erittäin vakavana ongelmana, mutta toisaalta suomalaisissa ilmenee tässä alkoholikysymyksessä sisun pilkahdus. Ajatellaan, että eihän se haittaa jos minä juon, mutta muille tämä aine on ongelma.

Lääketieteelliset luokitukset päivittyvät arjen todellisuutta hitaammin. Moni koki olevansa riippuvainen esimerkiksi suklaasta.

– Suklaariippuvuutta ei lääketieteellisen luokituksen mukaan lueta riippuvuudeksi, mutta toisaalta joukossa ei ole nettiriippuvuuskaan.

Tanja Hirschovits-Gerzin väitöskirja Suomalaisten riippuvuuksia koskevat mielikuvat tarkastettiin eilen Tampereella.

Lue myös:

    Uusimmat