Ihmisillä on todettu tänä vuonna kolmattakymmentä jänisruttotartuntaa ja määrä näyttäisi olevan nousussa, lähinnä Oulun seudulla, ilmenee suomalaistutkimuksesta.
Jänisrutto tarttuu ihmisiin useimmiten hyttysen pistosta loppukesästä ja alkusyksystä. Sen oireita ovat muun muassa korkea kuume, pistokohdan haavauma ja imusolmukkeiden tulehdus. Käypä hoito -suositusten mukaan jänisrutto hoidetaan aina antibioottikuurilla.
Tutkimuksen mukaan uusia jänisruttotartuntoja todetaan erityisesti runsasta myyrävuotta seuraavana vuonna.
Jänisruttoa esiintyy vain pohjoisella pallonpuoliskolla, ja tautia ilmenee erityisen paljon Suomessa ja Ruotsissa.
Suomessa todetaan säännöllisesti suuria epidemioita, joissa sairastuu satoja, jopa tuhansia henkilöitä. Epidemiat kuitenkin rajoittuvat vain joillekin paikkakunnille, tyypillisesti Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.
Jänisruton aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri, joka kuuluu myös potentiaalisten bioaseiden listaan.
Professori Olli Vapalahden tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on selvittänyt jänisruton ilmaantuvuutta vuodesta 1995 alkaen eri puolilla Suomea. Jänisruton vasta-aineita todettiin kahdella prosentilla suomalaisista aikuisista.
Jänisruttotutkimuksen osallistuivat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus sekä Turun yliopisto. Tutkimus on julkaistu Eurosurveillance -tiedelehdessä.