Löytö mullistaa historiaa: Varhaisia ihmisiä Siperiassa jo 400 000 vuotta sitten

Vuonna 1997 tutkijat osoittivat kerrosten olevan vähintään 260 000 vuotta vanhoja. Niiden todellinen ikä jäi kuitenkin tuntemattomaksi.

Nyt Jansen ja hänen kollegansa ajoittivat kerrostumat kosmogeeniseksi ajoitukseksi kutsutun menetelmän avulla 417 000 vuoden ikäisiksi.

Jansen esitteli tutkimusryhmänsä alustavia tuloksia Euroopan geotieteen unionin tapaamisessa Itävallan Wienissä 19. huhtikuuta.

Lisäksi Tšekin tiedeakatemia julkaisi asiasta tiedotteen.

Lue myös: Saksalaislinnan alta tehtiin löytö, joka voi selittää yhden ihmiskunnan suurimmista mysteereistä

Ei ihmisen jäänteitä

Ajoitus osuu Jansenin mukaan yksiin niin sanotun interglasiaalisen kauden kanssa. Interglasiaali on jääkausien välinen lämpimämpi aika.

Jansenin mukaan on järkeenkäypää, että ihmiset muuttivat pohjoiseen tuolloin.

– (Löydöksen) ikä vastaa täydellisesti jääkauden välistä aikaa. Myöhemmät jääkaudet olisivat pakottaneet ihmiset muuttamaan takaisin etelään, hän arvelee.

Diring Juriahista ei ole löydetty ihmisen jäännöksiä, mutta ajoituksen perusteella on todennäköistä, että työkalujen käyttäjät olivat sukupuuttoon kuollutta Homo erectus -lajia, joka kehittyi noin kaksi miljoonaa vuotta sitten ja levisi Afrikasta Euraasiaan.

Jansenin mukaan tutkijat eivät vielä tiedä, käyttivätkö varhaiset ihmiset tulta tai tekivätkö he vaatteita, puhumattakaan siitä, oliko heillä mitään erityisiä sopeutumismahdollisuuksia Siperiassa asti elämiseen.

Lue myös: Tutkimus: Ihmisen esi-isät kiikkuivat täydellisen tuhon partaalla uskomattoman pitkän ajan

Matkasiko varhainen ihminen myös Pohjois-Amerikkaan?

Uuden löydön perusteella muinaiset ihmiset ovat voineet ylittää myös Beringinsalmen ja matkata Pohjois-Amerikkaan nykyisen Alaskan alueelle paljon luultua aiemmin.

Diring Yuriakh sijaitsee 2 000 kilometrin päässä Beringinsalmelta, mutta Jansenin mukaan on todennäköistä, että jotkut varhaiset ihmiset asuivat lähempänä sitä.

Jos he olisivat sinnitelleet siellä kylmempinä kausina, jolloin merenpinta oli alempana, he olisivat saattaneet hyvinkin päästä Pohjois-Amerikkaan.

– Lisäksi on tietysti olemassa mahdollisuus ylittää merijää, Jansen sanoo.

Varhaisimmat todisteet ihmisistä Pohjois-Amerikassa ovat noin 33 000 vuoden takaa.

– On mahdollista, että jotain ihmisen DNA:ta tältä ajalta on edelleen jäätyneenä Siperian ikiroudassa, mutta paikalla ei voi enää käydä Ukrainan sodan vuoksi, Jansen sanoo.

"Spekulaatiota"

Lontoossa sijaitsevan Natural History Museumin tutkija Chris Stringer pitää Jansenin ryhmän tuloksia "mielenkiintoisina".

– Mielestäni on kuitenkin liiallista väittää, että varhaiset ihmiset olisivat päässeet Beringinsalmen yli Amerikkaan tuohon aikaan, hän toteaa.

Stringerin mukaan kyseisen interglasiaalin aikana merenpinta oli useita metrejä nykyistä korkeammalla, mikä olisi vaikeuttanut Amerikkaan pääsyä entisestään.

Ukrainan sota muutti tilanteen

Tutkijat keräsivät näytteet Siperiasta vuonna 2021, eli ennen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tutkijoiden pääsy Venäjälle kävi mahdottomaksi.

Aiemmin tänä vuonna Jansen ja kollegat ajoittivat toisen varhaisen asuinpaikan Ukrainassa 1,4 miljoonan vuoden taakse.

Suomessa asiasta uutisoi ensin Tekniikka&Talous-lehti.

• 8.12.20:07
  Viiden jälkeen

  Jean Sibelius olisi nykyajassa kohulööppien vakionimi
• 8.12.06:03
  Sairaudet ja taudit

  Musta surma vei 25 miljoonaa eurooppalaista – tutkijoilta uutta tietoa vitsauksen saapumisesta
• 7.12.06:55
  Sotaveteraanit

  Näin jo edesmenneet sotainvalidit kertoivat elämästään: "Olen kohtalooni erittäin tyytyväinen"
• 6.12.16:26
  Itsenäisyyspäivä

  Karjalan veteraani Veikko, 101: "Missään muualla ei ole sellaista maata kuin Suomi"
• 6.12.14:02
  Talvisota

  Talvisodan ihmeen takana oli suomalainen mies – "Huonolla ruoalla ja kovalla työllä kasvanut"
• Lataa lisää