Hallituksen veroalesta saa suurimman hyödyn vähintään miljoonan euron ansiotuloilla. Tällöin verotus kevenee keskimäärin 130 000 euroa vuodessa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemä marginaaliveron alennus hyödyttää eniten kaikkein suurituloisimpia suomalaisia. Asia ilmenee Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksesta. Säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja.
Hallitus päätti keväällä laskea marginaaliveroa noin 400 miljoonalla eurolla ensi vuonna.
Tuoreen tutkimuksen mukaan veroalesta saa merkittävää hyötyä vasta sitten, kun ansiotulot ylittävät 100 000 euroa vuodessa.
Näin paljon ansiotuloja tienaavia oli toissa vuonna Suomessa noin 106 000, mikä oli noin kaksi prosenttia kaikista ansiotuloja saaneista.
Suurimman hyödyn hallituksen veroalesta saa vähintään miljoonan euron ansiotuloilla. Tällöin verotus kevenee keskimäärin 130 000 euroa.
Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa oli toissa vuonna 211 ihmistä, jotka saivat ansiotuloja vähintään miljoonan euron edestä. Heille olisi tutkimuksen mukaan tulossa yli 25 miljoonan euron veronalennus.
Verohyötyä saa toki tätä pienemmilläkin tuloilla, mutta käteen jäävät summat ovat vaatimattomia. Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksen mukaan 60 000 euron vuosittaisilla ansiotuloilla lompakko paisuu neljällä eurolla. 90 000 euron ansiotuloilla päästään jo 64 euroon.
Kun vuosittaiset ansiotulot ovat 100 000 euroa, verohyötykin muuttuu kolminumeroiseksi: käteen jää vuodessa 275 euroa enemmän. 150 000 euron ansiotuloilla verotus laskee jo noin 3 000 euroa vuodessa.
Lue myös: Etla varoittaa: Suomen elintason nousu lepää liian kapeilla harteilla
"Todellinen huipputuloisten veroale"
Tutkimuksen perusteella marginaaliveron alennus keikauttaa myös kokonaisuutena kaikki ensi vuoden tuloveronalennukset suurituloisimpien hyväksi. Hallitus päätti kevään kehysriihessään alentaa ansiotuloveroa vuositasolla yhteensä 1,18 miljardilla eurolla.
Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér kertoo tiedotteessa, että suurituloisimmalla yhdellä prosentilla suomalaisista veronalennus on ensi vuonna keskimäärin noin 4 700 euroa vuodessa.
Alennus on 14-kertainen verrattuna yhdeksään alimpaan tulokymmenykseen, joilla verotus laskee noin 330 euroa.
– Kyseessä on todellinen huipputuloisten veroale. Sen peruminen vahvistaisi julkista taloutta sadoilla miljoonilla euroilla, Finér sanoo.
Ansiotulojen marginaaliverolla tarkoitetaan rajaveroa, jota maksetaan, kun tulot nousevat. Hallitus päätti keväällä alentaa ylimmän ansiotuloverotuksen marginaaliveron 52 prosenttiin.
Tällä hetkellä ylin marginaaliveroprosentti on noin 59.
Yli 52 prosentin marginaaliveroja maksetaan tällä haavaa lähinnä yli 100 000 euron vuosittaisilla ansiotuloilla.
Esimerkiksi korkeinta noin 59 prosentin marginaaliveroa maksetaan 98 000–124 000 euron tuloista. Tämän verran tienaavien marginaaliveroprosentissa tapahtuu siis suurin pudotus ensi vuonna.
Lue myös: Purra puolustaa suurituloisten palkkaveron keventämistä
Tuovatko suurituloisten veroalet talouskasvua?
Hallitus on perustellut veronalennuksiaan, joihin sisältyy esimerkiksi myös yhteisöveron tiputus 20 prosentista 18:aan vuonna 2027, niin sanotuilla dynaamisilla vaikutuksilla.
Ajatus on, että verotuksen keventäminen toisi valtion kassaan lisää rahaa lisääntyneen taloudellisen aktiviteetin myötä, kun ihmisillä ja yrityksillä on enemmän rahaa käytettävissään.
Myös muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto on pitänyt ajatusta esillä ja kuvaillut juuri marginaaliveron alentamista "vahvaksi kasvutoimeksi".
Hallitus ja valtiovarainministeriö (VM) ovat arvioineet, että marginaaliveron alentaminen voisi maksaa itsensä takaisin jopa kokonaan.
Kalevi Sorsa -säätiön tutkimusraportissa kuitenkin huomautetaan, että arvioon sisältyy huomattavaa epävarmuutta, minkä myös VM on tuonut esiin.
Säätiön mukaan arvio on optimistinen ja siinä on nojattu vuosikymmeniä vanhoihin tai toisissa maissa kerättyihin aineistoihin.
– Ylipäänsä tutkimuksissa ei ole löydetty selvää näyttöä siitä, että suurituloisten veronalennukset toisivat talouskasvua. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että veronalennukset kasvattavat tuloeroja, säätiön talouspoliittinen asiantuntija Jussi Systä sanoo tiedotteessa.