MTV:n tiedot: Yli miljardin euron kasvupaketti tulossa hallituksen puoliväliriihestä – osa toimista voimaan vasta hallituskauden lopulla

Lisäksi veronkevennyksiä on tulossa myös alemmissa tuloluokissa keskituloisille. Käytännössä veronkevennykset voitaisiin toteuttaa esimerkiksi työtulovähennysten avulla.

Lue lisää: Purra: Kehitysapuun tulossa lisäleikkauksia

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan marginaaliveron laskeminen enintään 50 prosenttiin nykyisestä, enimmillään noin 60 prosentista vähentäisi verotuloja vuositasolla noin 800–900 miljoonaa euroa, kun dynaamisia eli kasvua vauhdittavia vaikutuksia ei oteta huomioon. 

Helsingin Sanomien tietojen mukaan marginaaliveroasteita oltaisiin laskemassa enintään 52 prosenttiin.  Ylimpien marginaaliverojen laskeminen noin 52 prosenttiin maksaisi siis hieman vähemmän.

Hallituksen linja on, että jos kasvutoimet maksavat, ne täytyy rahoittaa säästöinä tai veronkiristyksinä jostain muualta. 

Hallituksen ei kuitenkaan tarvitse löytää korvaavia säästöjä yli miljardin euron edestä, koska kasvutoimien lasketaan rahoittavan pitkällä aika välillä itse itsensä. 

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi aiemmin MTV Uutisille, että ylimpien marginaaliverojen dynaamista vaikutuksista ehtisi toteutua arviolta 30–40 prosenttia tämän kehyskauden aikana. Laskelmat kuitenkin todennäköisesti vielä tarkentuvat.

Lue lisää: Ministeriö MTV:lle: Puoliväliriihessä ei tarvita lisäsopeutuksia – tämän vuoksi säästöjä tulossa silti

Yhteisöveroon maltillinen kevennys

MTV Uutisten tietojen mukaan yhteisövero on laskemassa 18 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Kevennys olisi kuitenkin tulossa voimaan vasta vuonna 2027. 

Purra sanoi aiemmin keväällä, että yhteisöveron keventämisessä yksi vaihtoehto voisi olla malli, jossa veronkevennyksestä kerrottaisiin jo ennakkoon investointien vauhdittamiseksi, mutta veronkevennys tulisi voimaan vasta myöhemmin.  

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan yhteisöveron keventäminen yhdellä prosenttiyksiköllä maksaisi noin 400 miljoonaa euroa, kun dynaamisia, eli talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ei huomioida. 

Yhteisöveron keventäminen esimerkiksi 18 prosenttiin maksaisi siis noin 800 miljoonaa euroa vuosittain verotulojen vähentyessä, kun dynaamisia vaikutuksia ei huomioida. 

Myös yhteisöveron lasketaan kuitenkin rahoittavan osittain itse itsensä talouskasvun vauhdittuessa. Yhteisöveron keventämisen itserahoittavuudesta tutkimusnäyttö ei kuitenkaan ole yhtä vankkaa kuin ylimpien marginaaliveroasteiden keventämisen kohdalla.

Yhteensä palkkaverotuksen ja yhteisöverotuksen keventämisen "hintalappu" olisi nousemassa yli miljardiin euroon.

Korvaavia säästöjä hallitus etsii muun muassa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisella. Helsingin Sanomien mukaan sen on laskettu tuovan noin 190 miljoonan euron säästöt vuosittain.

Purra kertoi tänään, että myös kehitysapuun on tulossa lisäleikkauksia.

• 7.5.06:07
  Politiikka

  Eduskunnassa puidaan tänään hallituksen puoliväliriihen päätöksiä
• 28.4.08:56
  Politiikka

  Liikuntamyönteinen hallitus poisti työsuhdepyöräedun, kova debatti puhkesi: "Pyöräilyähän voi jatkaa"
• 26.4.17:44
  Politiikka

  SDP:n Lindtman Uutisextrassa: Orpon hallituksen jäljiltä riittää korjattavaa
• 25.4.04:44
  Politiikka

  Taloustieteilijä hallituksen päätöksestä: "Ruvetaan pelaamaan uhkarohkeaa tai rutiköyhää"
• 24.4.22:44
  Politiikka

  Keskusta tukee kehitysapuleikkauksia: "Jostain säästöjä täytyy löytää"
• Lataa lisää