Kokoomus haluaa keventää hyvätuloisten marginaaliveroja – keskustassa ei tykätä: "Pahemman luokan veropopulismia"

UPM:n Pesonen moittii avoimessa kirjeessään Suomen veroratkaisuja 2:11
UPM:n toimitusjohtaja Pesonen moitti elokuun lopussa avoimessa kirjeessään Suomen veroratkaisuja, kun uutinen Kaipolan tehtaan sulkemisesta tuli julki

Kokoomus haluaa muuttaa ansiotuloverotusta niin, ettei kenenkään tarvitsisi maksaa yli 50 prosentin marginaaliveroja. Keskustan varapuheenjohtaja kritisoi kokoomusta veropopulismista.

Keskustassa ihmetellään kokoomuksen tuoreita verolinjauksia. Poliitikot kyseenalaistavat, onko Suomella korona-aikana varaa suuren mittaluokan veronkevennyksiin.

Kokoomuksen yhteenä tavoitteena on puolueen tuoreen tavoiteohjelman mukaan jatkossa työn verotuksen keventäminen niin, että "kaikkien palkkatulosta kannettavien verojen yhteenlaskettu rajaveroaste on korkeintaan 50%". Muutos halutaan kohdistaa valtion ansiotuloverotukseen.

Kokoomus toisin sanoen haluaa, ettei yhdenkään suomalaisen tulisi maksaa tienaamastaan lisäeurosta yli 50 prosentin veroa.

Nykyisellään marginaalivero – lisätulosta menevä vero – on noin 50 prosenttia niille, jotka tienaavat vähintään 50 000 euroa vuodessa.

Yli 90 000 euroa vuodessa tienaavien marginaalivero voi olla Veronmaksajain keskusliiton mukaan jopa yli 60 prosenttia. 

Kokoomuksen linjaukseen on kiinnitetty huomiota ainakin keskustan piirissä, ja niinpä eduskunnan tietopalvelua on pyydetty arvioimaan, mitkä olisivat muutoksen talousvaikutukset.

Keskimääräisillä kunnallis- ja kirkollisveroprosenteilla veronkevennys tuottaisi laskelmien mukaan Suomen valmiiksi reippaasti alijäämäiseen budjettiin 835 miljoonan euron loven.

Mikäli marginaalivero saisi olla maksimissaan 50 prosenttia kaikkein kireimmänkin kunnallisverotuksen kunnissa, valtio menettäisi keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohen mukaan yli kaksi miljardia euroa verotuloja.

– Puhutaan suurista summista, jotka pitää jotenkin paikata, samaan aikaan kun velkaannumme valtavalla vauhdilla, Lohi päivittelee.

"Pitää hakea pitempiaikainen tiekartta"

Marginaaliverojen rajoittaminen ansiotuloverotusta muuttamalla keventäisi ainoastaan yli 50 000 euroa vuodessa tienaavien verotusta. Muutos osuisi käytännössä siis vain hyvätuloisiin.

– Ehkä sitä ei sanota ääneen. Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että jos tienaat 4 000 euroa kuussa, kyllä se kohtuuttomalta tuntuu, että jokaisesta tienaamastasi lisäeurosta puolet menee verotukseen, Lohi myöntää.

– Mutta tälle pitää hakea pitempiaikainen tiekartta ja katsoa, miten meillä on pitkällä tähtäimellä mahdollisuuksia kehittää verotusta, Lohi linjaa.

Keskustan varapuheenjohtaja katsoo siis, että marginaaliveroja kyllä olisi hyvä pienentää – oikea aika ei vain ole nyt.

Tuloverotuksen keventämisen ohella kokoomus haluaisi muun muassa luopua autoverosta ja varainsiirtoverosta. Lohi syyttää oppositiopuolueen linjan olevan "pahemman luokan veropopulismia".

– Sehän [verojen laajamittainen alentaminen] tarkoittaisi sitä, että joko meidän valtiontaloutemme alijäämä kasvaisi entisestään tai että joutuisimme tässä hankalassa tilanteessa leikkaamaan pienituloisten ihmisten toimeentulosta, Lohi sanoo.

Lepomäki korostaa pitkän aikavälin vaikutuksia

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki myöntää, että korkeintaan 50 prosentin marginaaliveroasteen toteuttaminen ansiotuloverotusta rukkaamalla kohdistuisi vain yli 50 000 euroa vuodessa tienaaviin.

– Meillä on ylin rajaveroaste Suomessa melkein 60 prosenttia. Sillä tavalla syrjäytämme korkean lisäarvon työtä, Lepomäki perustelee tarvetta muutokseen.

Mikäli Suomi haluaa olla korkean osaamisen yhteiskunta, on Lepomäen mukaan verotuksen progressiota pakko vähentää.

835 miljoonan euron budjettilovi olisi tarkoitus kuroa umpeen "keskipitkällä tähtäimellä" yksinkertaisesti talous- ja työllisyyden kasvuun luottaen.

– Tällä tavoitellaan nimenomaan pitkän aikavälin dynaamisia myönteisiä vaikutuksia. Budjettivaikutuksia ei voi tarkastella pelkästään yhden vuoden tähtäimellä.

Puheisiin väitetystä veropopulismista Lepomäki vastaa korostamalla huoltaan Suomen tulevaisuudesta.

– Pitkällä tähtäimellä kaikki veropäätöksemme pyrkivät siihen, että Suomessa on enemmän talouskasvua, koska se on ainoa tapa, jolla rahoitamme tämänhetkisenkin jättimäisen alijäämän ikinä pois, Lepomäki sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat