Luontopaneelin puheenjohtaja arvostelee päättäjiä | MTV Uutiset
Luontopaneelin puheenjohtaja arvostelee päättäjiä: Luontokatoa ei ehkä saada pysäytetyksi
1:59Katso myös: Calin YK-luontokokouksessa ei päästy sopuun jo kaksi vuotta sitten sovittujen tavoitteiden rahoituksesta.
Julkaistu 03.11.2024 18:24
MTV UUTISET – STT
Luontopaneelin puheenjohtaja pitää epätodennäköisenä sitä, että luontokato saataisiin pysäytetyksi tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. "Meillä on joku poliittinen umpisolmu", Janne Kotiaho arvioi.
Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho ei pidä todennäköisenä, että luontokatoa saataisiin enää pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.
Tästä tavoitteesta oli sovittu kaksi vuotta sitten Kanadan Montrealissa järjestetyssä YK:n luontokokouksessa.
Eilen lauantaina päättyneessä vastaavassa kokouksessa Kolumbian Calissa ei kuitenkaan päästy sopuun keskeisistä tavoitteen toimeenpanoa koskevista asioista eli niin sanotusta sääntökirjasta ja rahoituksesta.
– Me todennäköisesti emme tule saavuttamaan luonnon kokonaisheikentymättömyyttä globaalisti, mutta ei myöskään Suomessa, vuoteen 2030 mennessä. Siihen on kuitenkin aikaa enää vain kuusi vuotta, Kotiaho sanoo STT:lle.
Hän huomauttaa, että valmiiksi ei saatu ennen kokousta myöskään suurinta osaa kansallisista ohjelmista, vaikka näin oli aiemmin sovittu.
Omaa ohjelmaansa ei toimittanut määräajassa myöskään Suomi, vaikka kyseistä luontostrategiaa on valmisteltu jo kahden hallituksen aikana.
– Virkamiesvalmistelua on tehty todella hyvin ja taustatyötä paljon, mutta meillä on joku poliittinen umpisolmu, joka estää luontostrategian etenemisen. Edelleen odotetaan sen hyväksyntää, Kotiaho toteaa.
Conservation Internationalin 30. lokakuuta julkaisemassa riistakamerakuvassa uhanalainen puuleopardi kävelee Cardamomvuorilla Lounais-Kambodžassa.AFP / Lehtikuva
Luontopaneeli on riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Sen rooli ja tehtävät on kirjattu luonnonsuojelulakiin.
Paneeli julkaisi noin vuosi sitten raportin siitä, mitä pitäisi tapahtua, jotta luontokato saataisiin pysähtymään Suomessa. Kotiaho kertoo raportissa todetun, että jos kaikki Sanna Marinin (sd.) hallituksen hallitusohjelman toimet olisi toimeenpantu, luontokato olisi saatettu saada pysäytettyä hetkellisesti.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman perusteella saavutuksia oli nähtävissä vähemmän.
– Nyt kun katsoo Orpon hallituksen luontotöiden toimeenpanoa, niin vaikuttaa, että emme aidosti saavuta edes hänen oman hallitusohjelmansa mukaisia toimia. Tämän hallituksen toimilla luontokato jatkuu, jos ei merkittävää ja välitöntä muutosta toimeenpanoon saada aikaan, Kotiaho toteaa.
Hän huomauttaa, että raportin mukaan merkittävilläkin toimilla saadaan luonto elpymään vain aluksi, mutta pikku hiljaa vuosikymmenten saatossa elpyminen taittuu takaisin heikkenemiseksi.
Tämä johtuu siitä, että joka puolella yhteiskunnassa tapahtuu niin paljon luontoa heikentävää toimintaa, että merkittävätkään lisätoimet luonnonsuojeluun ja ennallistamiseen eivät riitä.
– Ilman että me puutumme haitan aiheuttamiseen itseensä me emme saa luontokatoa koskaan pysähtymään.
Kotiaho huomauttaa, että luontokato aiheuttaa ihmiskunnalle merkittäviä riskejä. Ilman luontoa ei ole olemassa myöskään ihmistä, ja siksi luontoa heikentämällä ihmiskunta nakertaa myös omia mahdollisuuksiaan olla olemassa.
Kotiahon mukaan on arvioitu, että ihmiskunta käyttää koko maapallon perustuotannosta noin neljänneksen. Suomessa luvun arvioidaan olevan 50 prosenttia.
Hän lisää, että paikoitellen luontoa on heikennetty jo niin paljon, ettei tuotanto riitä enää kattamaan edes ihmisten omia tarpeita, muista lajeista puhumattakaan. Tämä on johtamassa esimerkiksi laajaan ympäristöpakolaisuuteen.
Kotiaho kritisoi suorasanaisesti päättäjiä luontokato-ongelman hoitamisesta. Hän sanoo päättäjien olevan lyhytnäköisiä, kun asioiden eteen ei tehdä riittävän isoja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.
– Vaikka tämä meidän demokraattinen systeemi on mahdollisesti paras mahdollinen yhteiseen päätöksentekoon, niin kyllä siitä huolimatta meidän pitää kantaa huolta siitä, että päättäjämme eivät tee riittäviä toimenpiteitä ihmiskunnan olemassaolon turvaamiseksi, Kotiaho sanoo.
– Päättäjät eivät nyt selvästi osaa keskittyä oikeisiin asioihin.
Calin luontokokouksessa merkittävin kiista liittyi rahoituskysymykseen, jota ei lopulta saatu ratkaistua. Kyse on siitä, että kehittyvät maat toivoivat luonnon tueksi uutta rahastoa, mutta länsimaat eivät siihen suostuneet.
Kotiahon mukaan rahoitus on ikuisuuskysymys YK:n sopimuksissa sekä luonto- että ilmastopuolella. Hän pitää ymmärrettävänä kehittyvien maiden toiveita länsimaiden rahoituksesta, sillä kulutuksellaan länsimaat myös ulkoistavat luontohaittaa kehittyviin maihin jatkuvasti.
Kotiaho viittaa tutkimukseen, jossa arvioitiin S-ryhmän aiheuttamaa luontohaittaa. Tutkimus kertoi, että vaikka S-ryhmän myymä ruoka on 80 prosenttisesti kotimaista, sen aiheuttama luontohaitta suuntautuu 90 prosenttisesti Suomen ulkopuolelle.
– Tämä johtuu nimenomaan esimerkiksi siitä, että tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja rehujen, tuotannossa käytetään globaaleja arvoketjuja, hän sanoo.
– Haittojen mittavan ulkoistamisen vuoksi ei ole ongelmatonta, jos länsimaat ajattelevat, että "jokainen hoitakoon oman tonttinsa", eivätkä osallistu nykyistä enemmän kehittyvien maiden luonnon turvaamiseen ja luonnon tilan parantamiseen. Vaikuttaa siltä, että länsimaat mielellään käyttävät hyväksi kehittyvien valtioiden luonnonvaroja mutta eivät halua ottaa siitä koituvaa haittaa kontolleen.
