Älykellon avulla voisi arvioida ja ennustaa myös mielenterveyden käänteitä.
Älykellolla voisi kerätä paitsi fyysistä, myös "henkistä" tietoa. Cell-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan älykellojen keräämän tiedon avulla voisi ymmärtää paremmin mielisairauksia ja esimerkiksi käytöshäiriöitä.
Lue myös: Älykellojen terveystiedot paljastivat suomalaisten palautumisesta yllättävän asian: "Pitäisi olla juuri toisin päin"
ADHD:n ennustamisessa syke oli tärkein
Barcelonan yliopiston tutkimuksessa analysoitiin älykellon keräämää tietoa 5 000 nuoresta. Tietoa oli kerätty yhdysvaltalaisella Adolescent Brain Cognitive Development Study -tutkimuksella, jonka osanottajat olivat 9–14-vuotiaita.
Älykellot seurasivat muun muassa osanottajien sykettä, kuluttamia kaloreita, askelemääriä ja unta.
Tutkimuksen perusteella syke oli tärkein mittari ADHD:n ennustamisessa, unen laatu ja eri unisyklit taas ahdistuksen tunnistamisessa.
Mielen sairauksia on perinteisesti selvitelty potilaan itse, yleensä jälkikäteen, ilmoittamiin ja kuvaamiin oireisiin perustuen. Uudet tekniikat voisivat tutkimustiimin mukaan auttaa monimutkaisten ja vaihtelevien tilojen ja niiden syiden selvittämisessä.
– Tulos viittaa siihen, että älykellojen data voisi tarjota informaatioita siitä, miten fyysiset ja käyttäytymisen ajalliset kaavat liittyvät erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin, analysoi professori Mark Gerstein tiedotteessa.
Lue myös: Jos kännykkä tai älykello soittaa vahingossa hätänumeroon, älä katkaise puhelua
"Voisi käyttää sekä sairauksien parempaan ennustamiseen"
Älykellon datasta saatettiin luoda "digitaalinen fenotyyppi" kellon käyttäjästä. Fenotyypillä tarkoitetaan yksilön kaikkia havaittavissa olevia ominaisuuksia.
Tutkijat pystyivät myös kouluttamaan tekoälymallin arvioimaan, onko henkilöllä tiettyä psykiatrista sairautta.
– Tutkimuksessa keskityimme prosessoimaan puettavien laitteiden keräämää tietoa tavalla, jota voisi käyttää sekä sairauksien parempaan ennustamiseen että niiden yhdistämiseen taustalla piileviin geneettisiin tekijöihin, Gerstein sanoo.
Tutkimuksessa keskityttiin ADHD:n ja ahdistuksen arviointiin, mutta tutkijoiden mukaan metodia voisi laajentaa muihin tiloihin ja sairauksiin. On kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi lääkitykset vaikuttivat älykellojen keräämään tietoon. Myös kuluttajille suunnattujen älykellojen mittaustavat sekä tarkkuus tai sen puute voisi vaikuttaa tuloksiin.
Lue myös:
Mittaatko unta älykellolla? Varo sudenkuoppaa – "Ei välttämättä kannata edes käyttää"
Kolumbialais-suomalainen Ana Triana käytti itseään koehenkilönä – paljastui yllättävä tieto liikunnan ja aivojen yhteydestä
Lääkäri huolissaan pienten harrastajien treenimääristä: "Liian moni toivoo lapsestaan jotain Lauri Markkasta"
Katso myös: Moni treenaa ja nukkuu älykellonsa ohjeiden mukaan – kannattaako se?
1:40
Lähteet: University of Barcelona