Erityisesti nuoret työntekijät sekä sote-alan ja varhaiskasvatuksen ammateissa toimivat kärsivät ahdistuneisuushäiriöstä.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat nousseet yleisimmäksi vähintään kymmenen päivää kestäneen sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla. Tämä käy ilmi työeläkevakuuttaja Kevan tutkimuksesta.
Tutkimuksesta selviää, että mielenterveyden häiriöt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä sairauspoissaolojen syynä sekä sairastaneiden henkilöiden että korvattujen sairauspäivien määrässä.
Erityisesti nuoret työntekijät sekä sote-alan ja varhaiskasvatuksen ammateissa toimivat kärsivät ahdistuneisuushäiriöstä. Ahdistuneisuushäiriö johtaa kuitenkin harvoin työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyys vähintään kymmenen päivää kestäneen sairauspoissaolon syynä alkoi tutkimuksen mukaan nousta jo selvästi ennen koronapandemiaa. Kymmenvuotisen tarkastelujakson aikana se on lähes nelinkertaistunut.
Nousu on ollut voimakasta etenkin nuorimmilla ikäryhmillä. Alle 30-vuotiailla ahdistuneisuushäiriön esiintyvyys yli viisinkertaistui tarkastelujakson aikana.
Johtajaylilääkäri Tuula Metsä toteaa Kevan tiedotteessa, että tällä hetkellä ahdistuneisuushäiriöiden ylitunnistaminen tuntuisi olevan suurempi ongelma kuin niiden tunnistamatta jääminen.
Kevan tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan korvaamia, kymmenen päivää tai pidempään kestäneitä sairauspoissaoloja vuosina 2013–2022 julkisella sektorilla.
Sairauspäivien määrässä mitattuna masennusperusteisia sairauspoissaoloja on edelleen eniten, koska nämä jaksot ovat muita mielenterveysperusteisia sairausjaksoja pidempiä.