Näillä hyvinvointialueilla psykiatrisia osastopaikkoja ei ole tarpeeksi

Osastopaikoissa moninkertaiset erot alueiden välillä

Lasten ja nuorten osastopaikkojen määrässä on moninkertaisia keskinäisiä eroja. Pienin nuorten paikkojen määrä väestöosuuteen suhteutettuna oli Varsinais-Suomen (0,385 paikkaa 1 000 nuorta kohti) ja suurin Keski-Suomen (1,746 paikkaa 1 000 nuorta kohti) hyvinvointialueella.

Raportin mukaan lasten psykiatrisia osastopaikkoja ei juurikaan ole saatavilla. Lasten osalta alhaisin väestöpohjaan suhteutettu paikkamäärä oli Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella, 0,030 paikkaa 1 000 asukasta kohti ja suurin väestöosuus Itä-Suomen yhteistoiminta-alueella, 0,396 paikkaa 1 000 asukasta kohti.

Lähetä vinkki!

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

Lasten osalta sairaalapaikat lähes kokonaan suljettu ja keskitetty kauas kotoa

Lasten psykiatriset osastopaikat on keskitetty niin, että osallistuminen hoitoon vaatii perheeltä merkittävää panostusta. Näin osastojaksolla ei ole helppoa tukea normaalia elämää perheen, koulun ja ikätovereiden osalta.

Tutkimus suosittaa valtakunnallisesti arviointia siitä, mikä on lapsen ja nuoren edun mukainen vaikuttavuusperustainen palveluvalikoima silloin, kun tarvitaan intensiivistä monimuotoista tukea ja hoitoa.

"Milloin vaikuttavinta on kotiympäristössä toteutettava hoito ja tuki, milloin ympärivuorokautinen psykiatrinen osastojakso, milloin sijaishuollon sijoitus on lapsen tai nuoren tulevaisuutta ajatellen kustannusvaikuttavin toimintamuoto? Samoin pitäisi selvittää, miten sijaishuollon asiakkaiden mahdollisuutta palata kotiympäristöön tuetaan ja terveydenhuollon, mukaan lukien psykososiaalinen hoito, jatkuvuus varmistetaan."

– Lasten osalta sairaalapaikat on lähes kokonaan suljettu ja keskitetty, pääsääntöisesti kauas kotoa, toteaa ylilääkäri Outi Linnaranta.

Lue lisää: Mielenterveydestä johtuvien poissaolojen määrä on räjähtänyt 10 vuodessa – HUSin mukaan syy on selvä

"Kyse on poliittisista päätöksistä"

Linnarannan mukaan terveydenhuollon, perhepalveluiden ja lastensuojelun toimijoiden pitäisi kiireellisesti istua yhdessä miettimään, miten käytännön tasolla varmistetaan, että lapset ja perheet saavat varhaista tukea omassa arkiympäristössä.

– Kun perheen matalan kynnyksen tuki ontuu, ovat sijaishuollon kustannukset tasaisesti nousseet. Kosin ulkopuolelle sijoitettujen lasten terveydenhoito ei myöskään aina toimi laadukkaasti niin, että esimerkiksi terapian jatkuvuus toteutuisi.  

Kun katsoo akuuttiosastojen käyttöasteita ja kuormitusta esimerkiksi nuorten osalta, Linnaranta jää miettimään sitä, kuinka hyvin potilaiden ja läheisten tarpeet ja toisaalta työntekijöiden jaksaminen pystytään ottamaan huomioon.

– Kyse on poliittisista päätöksistä koskien hyvinvointialueen resurssien käyttöä.

Eettinen stressi on johtanut osaajapulaan

Tilanne näkyy myös henkilöstössä. Päivystyksellisten sairaalapaikkojen vähyys on aiheuttanut työntekijöille eettistä stressiä ja johtanut osaltaan pulaan resursseista ja osaamisesta.

Raportin mukaan nyt pitää varmistaa, että päivystyksellisiä psykiatrisia akuuttipaikkoja on riittävä määrä, sillä riittämättömät sairaalapaikat heijastuvat nopeasti niin vakavasti sairaiden potilaiden kuin läheisten elämään ja jaksamiseen ja vaikutus on kriittinen koko mielenterveyspalveluille.

"Riittämätön akuuttivalmius lisää työn hallitsemattomuutta ja eettistä stressiä myös avohoidossa."

Lisäksi raportissa esitetään taloudellista kokonaisarviointia.

"Miten psykiatrista pitkäaikaissairautta sairastavan hoito ja kuntoutuminen optimaalisesti toteutettaisiin. Tässä huomioitaisiin eri muotoisten osastohoitojen sekä tehostetun avohoidon, tuetun asumisen ja pitkäjänteisen avohoidon sekä sosiaalihuollon vaikuttavuus ja resurssitarve. Arviointi auttaisi määrittämään optimaalista ympärivuorokautisten sairaalapaikkojen määrää, tarvittavaa resursointia ja osaamista."

Lue lisäksi: Hätkähdyttävä luku: Jopa 70 prosenttia kouluterveyskyselyn nuorista kertoo vakavasta psyykkisestä oireesta

Raportissa nostetaan kolme selkeää sisällöllisen kehittämisen kannalta keskeistä kohderyhmää: 

Itsetuhoisten potilaiden, erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten osastohoidon tarpeen lisääntyminen tuodaan esiin useassa vastauksessa.

Nuorten syömishäiriöiden hoidon toimintamalleja ja sisältöjä on kehitettävä. Täysi-ikäisten vakavaa, ei-psykoottista sairautta sairastavien pitkäaikaispotilaiden kuntoutumiseen toivotaan parempia keinoja.

Terveydenhuollon roolia halutaan lisätä siellä, missä potilaat tuetun asumisen tai päihteiden käytön vuoksi ovat sosiaalihuollon asiakkaina.

Potilaat ja läheiset mukaan kehittämistyöhön

Lisäksi tekijät huomauttavat, että arviointia laadusta ja kehittämistä tulisi tehdä kokonaisvaltaisesti, yhdessä potilaiden, läheisten ja työntekijöiden edustajien kanssa.

"Myös valtakunnallisessa arvioinnissa voidaan kuulla niitä yhteistyöryhmiä, joille palveluiden riittämättömyys heijastuu, kuten perusterveydenhuolto, ensihoidon henkilöstö, poliisi, sosiaalihuolto ja järjestöjen kriisipalvelut."

THL teki hyvinvointialueille kyselyn psykiatristen sairaalapaikkojen määrästä maaliskuussa 2024.

Lue myös: Mielenterveydestä johtuvien poissaolojen määrä on räjähtänyt 10 vuodessa – HUSin mukaan syy on selvä