Tutkija Venäjän meriraja-aikeista: "Reaktion on oltava hyvin vahva ja selvä"

Vastauksen pitää näkyä poliittisesti, mutta myös toiminnassa

Salonius-Pasternakin mukaan Suomen pitää reagoida Venäjän aikeisiin vahvasti. 

– Nyt pitää diplomaattisesti ja samanaikaisesti toiminnalla osoittaa hyvin selvästi, että tällainen menettely ei missään nimessä ole hyväksyttävää. 

Hän huomauttaa, että merirajojen kohdalla kysymyksessä on periaatteellinen asia, minkä vuoksi reagoimatta jättäminen ei ole vaihtoehto. 

– Tähän on pakko reagoida vahvasti ja selvästi. Muuten Venäjän poliittinen johto vetää johtopäätöksen, että me emme uskalla puolustaa omia rajojamme, Salonius-Pasternak sanoo. 

Hänen mukaansa asian kommentointi sosiaalisessa mediassa ei ole riittävä vastaus tilanteeseen. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) saa kuitenkin kehuja nopeasta reagoinnistaan. 

– Hän hyvin nopeasti indikoi, että tämä asia on agendalla ja sitä selvitetään. Itse kaipaan kuitenkin jo tänään merkittävästi vahvempia lausuntoja tasavallan presidentiltä, muilta ministereitä ja myös Naton ja EU:n johtohahmoilta, Salonius-Pasternak sanoo. 

Lue myös: Suora lähetys kello 11.20: Ulkoministeri Valtonen kommentoi Venäjän rajasuunnitelmaa

Käytännön toimi voisi olla läsnäolo kansainvälisillä vesillä

Käytännön toimeksi Salonius-Pasternak ehdottaa läsnäoloa Itämerellä juuri Venäjän havittelemilla alueilla. 

– Toivon, että annetaan suunnittelutehtävä ja sovitaan Itämeren valtioiden ja miksei myös Naton kanssa, että toteutetaan niin sanottu ”Freedom of Navigation” -operaatio, Salonius-Pasternak kertoo. 

Käytännössä tämä merkitsisi seilaamista kansainvälisiksi merialueiksi merkityillä alueilla, jotka Venäjä suunnittelee nyt yksipuolisesti liittävänsä omaan merialueeseensa. Pasternakin mukaan Britannia ja Yhdysvallat ovat toimineet vastaavalla tavalla Aasiassa Kiinan suhteen.  

– Tämä olisi alleviivaus, että emme hyväksy emmekä missään tapauksessa tule hyväksymään tällaista toimintaa. 

Salonius-Pasternak huomauttaa, että kysymys merialueiden rajoista on samalla sekä kahdenvälinen että EU:n ja Naton asia. Hän uskoo, että Venäjä pitäisi asian todennäköisesti mielellään kahdenvälisenä, jotta tilanne olisi epäsuhtaisempi sen eduksi. Pasternakin mukaan Suomessa ei voida kuitenkaan suhtautua merirajan siirtoon kahdenvälisenä asiana, joka hoidetaan hiljaa diplomaattisesti. 

– Kyseessä on EU:n raja ja Naton puolustusalue, eli ehdottomasti ne ovat tässä keskeisinä toimijoina mukana, Pasternak toteaa. 

Pasternak uskoo, että toimiminen EU:n ja Naton kanssa yhdessä on myös Suomen etu. 

– Tämä voi olla yksi Venäjän suunnittelemista poluista, jolla katsotaan mihin tilanne johtaa ja miten EU ja Nato reagoivat. 

Lue myös: Presidentti Stubb: Venäjä ei ole ollut yhteydessä Suomeen merirajoista

• 11:16
  Ukrainan sota

  Venäjä iski Kiovaan – ainakin yksi kuollut ja 7 haavoittunut, sähköt poikki
• 06:37
  Mustameri

  Kahden Venäjän varjolaivaston miehistö pelastettiin
• Eilen20:19
  Itämeren kaasuputket

  Media: Nord Stream -räjäytyksistä epäilty ukrainalaismies ensi kertaa oikeudessa Saksassa
• Eilen18:53
  Ukrainan sota

  Zelenskyi kertoo keskustelleensa Stubbin kanssa – MTV seuraa
• Eilen18:06
  Yhteiskunta

  Suomi on välttynyt sabotaaseilta, sanoo Supon päällikkö – "Tilanne voi muuttua ja varmasti muuttuukin"
• Lataa lisää