Yhdysvallat on kokenut laajoja rotumellakoita aiemminkin, mutta nyt tilanne on erilainen ja vakavampi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Rakenteellisen rasismin ohella tilanteeseen vaikuttavat amerikkalaisia voimakkaasti jakaneet koronarajoitukset sekä epidemian myötä räjähdysmäisesti lisääntynyt työttömyys. Lisäksi vallassa on kansakuntaa vahvasti jakava presidentti, ja uudet presidentinvaalit ovat pian tulossa.
– Kaikki tämä yhdessä on tekemässä tästä melkoisen kesän, moni asia on mahdollista. Levottomuus ei vain vähemmistöjen parissa vaan myös Yhdysvaltain väestön muissa osissa voi olla käsin kosketeltavaa, Aaltola ennustaa.
Vähemmistöjen osalta poliisiväkivalta on ollut Yhdysvalloissa perinteinen ukkosenjohdatin, mutta nykyisessä tilanteessa poliittista epäoikeudenmukaisuutta koetaan paljon laajemmin muun muassa työttömyyden takia.
– Nuoret miehet ja näköalattomuus ei ole koskaan hyvä yhdistelmä, Aaltola tiivistää.
"Trump haluaisi näyttää vahvalta"
Levottomuuksien nopea leviäminen Minneapolisista ympäri liittovaltiota ja myös suurempiin kaupunkeihin puhuu Aaltolan mukaan selvää kieltä siitä, että mellakoinnille oli jo valmiiksi "kysyntää". Näin ei tapahtunut aiemmissa, esimerkiksi vuoden 1992 levottomuuksissa Los Angelesissa.
Protesteissa Valkoisen talon liepeillä Washingtonissa on myös suoraan haastettu presidentti Donald Trumpia, joka on uhannut marssittaa armeijan kaduille palauttamaan järjestystä.
– Trump epäonnistui koronan hoidossa ja näytti heikolta. Nyt hän mielellään näyttäisi vahvalta, Aaltola sanoo.
Armeijaa ei ole käytetty Yhdysvalloissa järjestyksen palauttamiseen sitten 1960-luvun, ja Aaltolan mukaan yleinen käsitys on, että se vain provosoi ja pahentaa tilannetta. Seurauksena saattaa olla väkivallan siirtyminen aiempien vuosikymmenten tapaan muualle, kuten salamurhiin.