Rotukysymykset kärjistyivät presidentti Donald Trumpin kaudella. Professori Benita Heiskasen mukaan käynnissä on kolmas suuri kansalaisoikeusliike. Hän sanoo, että tulevan presidentin Joe Bidenin pitää antaa muutakin kuin pelkkiä korulauseita, jotta jakaantunut maa voidaan yhdistää.
Mies kantaa puhujankoroketta ja vilkuttaa kameralle iloisesti. Näyttää siltä kuin hän olisi tekemässä pientä jäynää, eikä liittovaltiotason rikosta.
Loppiaisena kongressirakennuksen valtauksen yhteydessä otettu valokuva on noussut symboliksi niin sanotusta valkoisten etuoikeudesta. Pääosin valkoisista mielenosoittajista ja valkoista ylivaltaa kannattavista liikkeistä koostunut joukkio pääsi tunkeutumaan yhteen Yhdysvaltojen pyhimmistä rakennuksista.
Kesän Black Lives Matter -mielenosoitusten yhteydessä turvatoimet olivat paljon mittavammat kuin loppiaiskeskiviikkona, eikä samanlainen sekasorto olisi ollut mahdollista.
Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorin Benita Heiskasen mukaan valkoisten etuoikeudet ovat normi. Ne eivät näy poikkeustapauksissa, vaan arjessa esimerkiksi työpaikoilla ja julkisessa tilassa.
– Etuoikeuksia ei kyseenalaisteta. Valkoisuus on itsestään selvää, ja kaikki muut ovat ikään kuin ekstraa.
Trump toi ihonvärin keskiöön
Heiskanen sanoo, että ennen Donald Trumpia identiteettipolitiikka miellettiin kysymyksiksi vähemmistöjen oikeuksista. Ensimmäisessä presidentinvaalikampanjassaan Trump kuitenkin toi valkoisuuden vaalien keskiöön.
– Nyt kysyttiin, ovatko valkoiset menettämässä taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksiaan. Idea oli, että maahanmuuttajat vievät työpaikkoja. Rakennetaan muuri Meksikon ja USA:n rajalle, koska sen yli tulee raiskaajia ja rikollisia, Heiskanen kuvailee ajattelumallia.
Heiskasen mukaan Trumpin kampanjassa sijaa otti uusnativistinen liike. Liike korostaa vähemmistöjen oikeuksia ja maahanmuuttoa rajoittavaa politiikkaa. Kun Trump voitti vaalit, Steve Bannonin ja Stephen Millerin kaltaiset uusnativistit saivat hallinnossa merkittävät roolit.
Poliittisissa toimissa uusnativismi näkyi muun muassa muslimienemmistöisten maiden maahantulorajoituksissa. Toinen huomionarvoinen toimi oli maahanmuuttajalasten erottaminen vanhemmistaan Yhdysvaltojen ja Meksikon välisellä rajalla.
Professori: Suhtautumisessa myötämielisyyttä
Tekojen lisäksi suhtautuminen nativismiin kuului presidentti Donald Trumpin puheissa. Esimerkiksi vuonna 2017 Virginian Charlottesvillessä järjestettiin marssi, johon osallistui Ku Klux Klanin jäseniä ja uusnatseja.
Marssi kärjistyi, kun auto ajoi marssia vastaan mieltään osoittaneiden sekaan. Yksi ihminen kuoli ja 28 henkilöä loukkaantui.
Välikohtauksen jälkeen presidentti Trump myötäili oikeistolaisia ääriryhmiä. Vaikka Trump tuomitsi valkoisen ylivallan ja uusnatsit, hän sanoi, että syitä välikohtaukseen oli ”molemmilla puolilla”.
– Trumpin lausunnot ovat usein olleet myötämielisiä näitä ryhmiä kohtaan, Benita Heiskanen sanoo.
Jokainen amerikkalainen heräsi
Viimeisen vuosikymmenen aikana rotukysymykset ovat nousseet uudella tavalla esiin Yhdysvalloissa. Benita Heiskasen mukaan kyseessä on kolmas kansalaisaktivismiliike orjuuden lakkauttamisen ja 1960-luvun kansalaisoikeusliikehdinnän jälkeen.
– Jälleen puidaan yksilöiden oikeuksia ja sitä, miten ihmiset kokevat kansalaisuutensa. Ei olla saatu ratkaisua, joka tyydyttäisi kaikkia.
Liike on noussut viime vuosina vahvasti esiin kritisoimalla poliisiväkivaltaa. Ensimmäinen iso protestiaalto nähtiin vuonna 2014, kun Missourin Fergusonissa poliisi ampui 18-vuotiaan Michael Brownin.
Myös viime kesän ja syksyn mielenosoitukset George Floydin surman ympärillä olivat merkittäviä. Poliisin tukahduttama kuolema aiheutti Benita Heiskasen mukaan paitsi vandalismia ja väkivaltaa, myös tärkeän muistutuksen.
– Toinen seuraus oli se, että tavalliset yhdysvaltalaiset alkoivat pohtia etuoikeuksiaan, Heiskanen sanoo.
Tämä näkyi myös mielipidemittauksissa, jossa tuki Black Lives Matter -liikkeelle kasvoi kaikissa väestöryhmissä kesän aikana.
Koko kansakunnan asia
Benita Heiskanen sanoo, että rotukysymysten ratkaisu ei ole pelkästään presidentin, vaan koko kansakunnan asia. Tuleva presidentti Joe Biden on halunnut yhdistää kansakunnan, mutta Heiskasen mukaan se vaatii muitakin kuin korulauseita.
– Itse olen sitä mieltä, että se vaatii konkretiaa. Radikalisoituminen on ilmeistä.
Radikalisoitumisella Heiskanen viittaa muun muassa El Pason massa-ampumiseen elokuussa 2019. Tuolloin asemies murhasi 23 ihmistä. Hän käytti manifestissaan nationalistista ja maahanmuuttovastaista kieltä.
Liittovaltion poliisi FBI luokittelee useita äärioikeistolaisia ryhmiä terroriryhmiksi. Suurin osa Yhdysvalloissa tapahtuneista terrori-ihmistä tapahtuu äärioikeiston toimesta.
Heiskanen sanoo, että kaikkeen radikalisoitumiseen pitää suhtautua vakavasti.
– Syyttävien sormien sijaan täytyy pureutua syihin joiden vuoksi ihmiset radikalisoituvat.
Heiskanen pitää tehtävää vaikeana, muttei mahdottomana.
– 2000-luvulle tultaessa konsensus oli, että Yhdysvallat on moniarvoinen ja pluralistinen yhteiskunta. Oikeastaan tilanteen muutos tapahtui Barack Obaman kaudella. Silloin musta presidentti oli liian kova pala niellä. Mutta ei muutos mahdotonta ole.
Trump teki historiaa ja sai toisen syytteen virkarikoksista. Katso video!
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.