Tutkijan mukaan lihasta keskustellaan tunteiden, ei järjen kautta.
Ina <3 Suomi -ohjelmassa aiheena on ruoka. Toimittaja Ina Mikkola etsii keinoja uudistaa suomalaista ruoantuotantoa ja muuttaa sitä eettisempään ja ilmastoystävällisempään suuntaan.
Lihan syömisestä tai syömättä jättämisestä keskusteleminen herättää ihmisissä voimakkaita tunteita. Filosofi Elisa Aaltola Turun yliopistosta kertoo, että tutkimusten mukaan ihmisillä on taipumus reagoida negatiivisesti, kun heidän tottumuksiaan kyseenalaistetaan. Erityisen voimakas reaktio on silloin, kun ihminen itsekin tietää, että omissa tavoissa olisi korjaamista.
– Kaikki me jollain tasolla tiedetään, että eläimiä kohdellaan huonosti eläinteollisuudessa, ja että jonkin pitäisi muuttua. Tämän tiedon esille nostaminen saattaa herättää epämukavuutta, Aaltola selittää.
LUE MYÖS: Suomalaiset sometähdet kertovat kohtaamastaan rasismista: "Tullaan sanomaan suoraan, että painu v*ttuun"
Aaltolan mukaan eläinten kognitiivisista kyvyistä ja tunteista on jo olemassa valtavasti tietoa. Tutkimuksissa on esimerkiksi todistettu, että osa eläimistä on tietoisia itsestään. Siitä huolimatta keskustelu lihansyönnistä perustuu tunteisiin.
– Tätä tietoa ei jostain syystä oteta siihen keskusteluun mukaan. Ihmiset saattavat vain hokea, että pihvi on hyvää, ja sehän ei ole millään tavalla rationaalinen väite. Pitää ottaa huomioon, mitä me tiedämme eläimistä, hän sanoo.
– Onko oikein kohdella tietoista olentoa pelkkänä lihanpalana?