Janne Puhakan murhaa käsiteltiin tänään hovissa viimeistä päivää.
Helsingin hovioikeudessa käsiteltiin tänään viimeistä päivää Janne Puhakan murhaa. Helsingin käräjäoikeuden murhasta elinkautiseen vankeuteen tuomitsema Puhakan ex-miesystävä Rolf Nordmo, 68, on valittanut tuomiosta. Hän on tunnustanut tappaneensa Puhakan, mutta kiistää murhan.
MTV Uutiset seurasi alla tuomioistuinkäsittelyä.
16.07: Oikeuden käsittely päättyi. MTV Uutiset lopettaa seurannan. Kiitos mielenkiinnosta.
16.05: Oikeudenkäynnin lopuksi käydään läpi asianajajien laskuja. Varsinainen oikeudenkäynti alkaa olla lopussa.
Hovioikeus päätti pitää Nordmon edelleen vangittuna.
Hovioikeus antaa myöhemmin ratkaisunsa Nordmon mielentilatutkimuksen tarpeellisuudesta ja myös tämän tekemän henkirikoksen tuomiosta.
15.58: Rolf Nordmo halusi puhua kaikkien puheenvuorojen päätteeksi.
– Jälleen kerran haluan sanoa Jannen perheelle, että olen hyvin pahoillani siitä, mitä tein.
– Olen hyvin pahoillani siitä tavasta, jolla pilasin heidän elämänsä, hän sanoi.
Hän ilmaisi tyytymättömyytensä siitä, että hovioikeudessa oli sanottu, ettei hän olisi pyytänyt Puhakan tappamista anteeksi. Hän kertoo pyytäneensä sitä anteeksi Puhakan äidiltä tämän vieraillessa hänen luonaan vankilassa vuonna 2024.
Nordmon äänessä kuului mahdollista itkuisuutta hänen puhuessaan. Hän sanoi, että hänellä on ollut paljon vaikeuksia ymmärtää, mitä on tehnyt.
– En ikinä halunnut tappaa Jannea tai en ole ikinä suunnitellut tappaa Jannea, hän kertoi.
Hän kertoi heti vankilaan jouduttuaan pyrkineensä puhumaan vankilan psykiatrin kanssa ja sittemmin keskustelleensa joitain kymmeniä kertoja vankilapapin kanssa ymmärtääkseen tapahtuneen syyt.
Hän pyysikin hovioikeuden ottamaan huomioon näiden keskustelujen yhteydessä hänelle syntyneen käsityksen siitä, että hän teki tekonsa henkisen kriisin seurauksena. Hän toivoo tämä huomioitavan, kun arvioidaan mielentilatutkimuksen tarvetta.
Lopuksi Nordmo halusi kiittää käsittelyä hovioikeudessa.
– Minulla on ollut tunne, että pystyin puhumaan kaikesta, mitä pidän tärkeänä.
15.57: Puolustuksen puheenvuoro päättyi.
15.50: Puhakan kaikki vammat olivat kuolemansyynlausunnon mukaan aiheutuneet tämän sydämen vielä sykkiessä. Puolustus tuo kuitenkin esille, että oikeuslääkäri oli todennut päähän kohdistuvan väkivallan voivan aiheuttaa kuoleman myös jo aivojen toiminnan lakkaamisen myötä.
15.45: Puolustus kertoo oikeuslääkärin todenneen, että teossa käytettyjen lyöntien määrän arviointi on ollut vaikeaa, osaltaan koska rinnakkaispiippuisella haulikolla lyödessä jälkiä on voinut tulla yhdelläkin lyönnillä useita.
Puolustus pitää kuolemansyyntutkinnassa tehtyä arvoa epävarmaksi ja tyytyisi toteamaan, että niitä on ollut useita. Toisaalta puolustus ei pidä tarkkaa lukua tärkeänä, koska kyseessä on sen näkökulmasta ollut yksi hallitsematon väkivallanpurkaus.
15.42: Puolustus pyrkii myös kumoamaan syytökset siitä, että rikos olisi erityisen raaka tai julma.
–Jokainen henkirikos on varmasti julma tai raaka, puolustus toteaa.
Se kuitenkin tuo esille, että oikeudessa arvioitavana on se, että onko rikos erityisen raaka.
Yksi arviointikriteeri on se, että henkirikoksessa on käytetty useita välineitä. Puolustus katsoo, että kaikki väkivalta on tehty samalla haulikolla, vaikkakin eri tavoilla, eikä Nordmo erikseen ole lähtenyt hakemaan toista rikoksentekovälinettä.
15.39: Puolustus katsoo, että jo Nordmon ensimmäinen laukaus haulikolla on voinut johtaa Puhakan tajunnan menetykseen. Koska Puhakkaa oli lyöty haulikolla pian ampumisen jälkeen, pitää puolustus hyvin mahdollisena, että Puhakka ei ollut lyömisen aikana tajuissaan.
Puolustus tuo esille, että joka tapauksessa viimeistään ensimmäinen isku haulikolla on johtanut tämän tajuttomuuteen. Koska teko on niin nopea, ei puolustuksesta voi puhua mistään tarkoituksellisesta teon pitkittämisestä.
15.35: Puolustus kritisoi omaisten avustajien tulkintoja Nordmon toiminnasta.
– Täällä pyrittiin ehkä selittämään irrationaalinen käyttäytyminen rationaalisena, puolustus toteaa.
– Verisissä vaatteissa kaupassa käyminen ilman, että itse edes muistaa käyneensä kaupassa, osoittaa pikemmin jotain muuta kuin vakaata harkintaa.
Puolustuksesta Nordmon teko oli "hallitsematon purkaus" ja sitä seurasi irrationaalinen toiminta. Puolustus tuo esille senkin, ettei Nordmo ole pyrkinyt piilottelemaan tekoa tai välttelemään kiinni jäämistä.
15.34: Puolustus katsoo, että pitkäaikainen taloudellinen paine ja stressi yhdistettynä parisuhteen ongelmiin ja kokemukseen hyväksikäytetyksi tulemisesta olivat tapahtumien taustalla.
– Tämähän on ollut täysin poikkeuksellinen tapahtuma kaikkien Nordmoa tuntevien henkilöiden mielestä ja kukaan ei ole koskaan nähnyt tai havainnut, että Nordmo käyttäytyisi väkivaltaisesti tai aggressiivisesti.
Puolustuksen mukaan Puhakan kieltäytyminen ottaa koiraa hoitoonsa on aiheuttanut näiden taustalla olevien seikkojen purkautumisen väkivaltana. Tämä puolustuksen mukaan puhuu vakaata harkintaa vastaan.
15.28: Puolustus käy läpi Nordmon käymiä viestinvaihtoja, keskusteluja ja toimintaa ennen tekoa. Puolustus katsoo, että kertomukset esimerkiksi koiran totuttamisesta aseeseen ovat uskottavia aiempaan koiran aseen laukaisuäänen säikkymiseen liittyen.
– Kaikki asiassa esitetty todistelu on ristiriitaista tämän esitetyn vakaan harkinnan ja suunnittelun suhteen, puolustus katsoo.
15.24: Puolustus sanoo, että teossa käytetty haulikko oli asunnossa otettu esille jo huomattavasti ennen, kun Nordmo edes tiesi Puhakan olevan tulossa asunnolle.
15.22: Puolustus toteaa, että Nordmon viestit, joissa Nordmon mukaan leikillään vitsaillaan Puhakan ampumisesta, eivät ole vakavasti otettavia uhkauksia. Tämän puolesta puhuu puolustuksen mukaan sekin, ettei viestien vastaanottaja ottanut niitä myöskään vakavasti.
– Kyse on ollut jälkikäteen tarkasteltuna sellaisesta toteamuksesta, mikä ehkä herättää ihmetystä, mutta että se tulee ajatella sen viestittelyhetken ja viestittelyn kontekstissa, puolustus toteaa viesteistä.
15.16. Puolustus ottaa käsittelyyn sen, miksi Nordmo on tuonut haulikkonsa Suomeen. Puolustus tuo esiin, että useampi todistaja on kertonut Nordmon tuoneen aseensa Suomeen mennäkseen nimenomaan metsästämään Suomessa ja kertonut tästä myös Janne Puhakalle.
– Kyse ei voi olla siitä, että Nordmo pyrkisi tai on ajatellut tuolloin käyttävänsä tuota haulikkoa johonkin muuhun kuin metsästämiseen ja Frida[-koiran] kanssa harjoittelemiseen, puolustus katsoo.
Henkirikossuunnitelmaa puolustus pitää haulikon lailliseen maahantuontiin ja sen vaivaan nähden ristiriitaisena.
– Jos tällainen suunnitelma olisi ollut olemassa, ei olisi mitään järkeä siinä, että tämä haulikon tuominen tapahtuisi lain mukaisesti.
Puolustuksesta oletettavampaa olisi, että haulikon maahantuonti haluttaisiin tässä tilassa päin vastoin salata, eikä ainakaan kertoa suunnitellulle uhrille.
15.14: Puolustus toteaa, että kun ihmistä kuullaan traumaattisesta henkirikosasiasta useita kertoja, on uskottavaa, että joihinkin yksityiskohtiin muistikuvissa tarkennuksia. Puolustus kuitenkin painottaa, että kertomus on pysynyt täysin muuttumattomana näitä yksityiskohtia lukuun ottamatta.
15.11: Puolustus katsoo, että tekninen tutkinta on rikospaikalla tehty vajavaisesti verijälkien osalta. Puolustusen mielestä verijälkianalyysistä ei pysty päättelemään henkirikoksen tapahtumien järjestystä tai sijoittumista asunnolla.
15.08: Puolustus kertoo, että Nordmo on kertonut tapahtumista myös yksityiskohtia, jotka eivät ole hänelle edullisia, vaikka kaikesta ei ole varmuutta.
– Nordmon muistikuvat ovat vajavaiset, puutteelliset ja osittain väärät, puolustus kertoo.
Puolustus kuitenkin kiistää, että muistamattomuus olisi tahallista ja epäedullistenkin muistojen kertominen tuo puolustuksesta tälle muistamattomuudelle uskottavuutta.
– Hän on kertonut sen mitä muistaa.
15.05: Puolustus kuvailee Nordmon kertomusta taustojen osalta hyvinkin yksityiskohtaiseksi. Hän vastaa esitettyyn kritiikkiin siitä, että Nordmo ei olisi halunnut kertoa tapahtumista, kun hän on kertonut henkirikosta edeltäneistä asioista.
– Tämä on ollut erityisesti Nordmon halu ja tarkoitus selvittää taustoja ja mikä on ollut se tilanne ja syyt, jotka ovat saaneet hänessä tälläisen hallitsemattoman ja väkivaltaisen reaktion.
15.04: Puolustus myös kritisoi Nordmon ja Puhakan koiraan liittyviä väitteitä perusteettomiksi, kuten myös väitettä, että muuan Nordmon sukulainen olisi kuvaillut tämän kertoneen olleen raivoissaan.
15.02: Puolustus on myös sitä mieltä, että loppulausunnossa oli esitetty virheellisiä väitteitä annetuista kertomuksista. Hänen mukaansa Nordmo ei ole esimerkiksi puhunut laukausten tai lyöntein lukumäärästä esitutkinnan alussa, kun omaisten avustajien mukaan kertomus niiden määrästä olisi muuttunut.
15.00: Puolustus muistuttaa, että asiassa on esitettävä syytteistä sellainen näyttötaakka, ettei niistä jää järkevää epäilystä. Puolustuksesta omaisten avustajien loppulausunnossa esitettiin monia väitteitä, jotka ovat puhtaita väitteitä, joiden tueksi ei ole esitetty hovioikeudessa näyttöä tai selvitystä.
14.59: Oikeudenkäynti jatkuu, Nordmon puolustus pitää loppulausuntonsa.
14.30: Oikeus pitää vartin tauon.
14.28: Avustaja kiinnittää huomiota Nordmon teosta ilmenevään vihaan ja sen mittakaavaan, ampumisesta lyönteihin.
– Saman raivon vallassa murskaten Jannen pään haulikon metallisella piipulla, avustaja kuvaili.
Avustaja kuvaili uhrin vammoja kuvaavia vammoja "suorastaan järkyttäviksi" ja vammojen vastanneen oikeuslääkärin mukaan liikenneonnettomuuden aiheuttamia jälkiä.
14.22: Avustaja käy läpi Nordmon toimintaa ja viestittelyä suhteen päättymiseen liittyen ja kiinnostuksesta siihen, kuka Puhakan uusi miesystävä oli.
– Viesteistä ilmenee, että viha kasvoi kasvamistaan, kun hän sai tietoonsa uuden miehen nimen, avustaja luonnehtii.
Avustaja on sitä mieltä, että Nordmo oli päättänyt lopulta teon tekemisestä, kun oli ymmärtänyt suhteen päättyneen lopullisesti ja tulleensa jätetyksi toisen menestyneen miehen vuoksi. Avustajan mukaan uuden miehen yhteiskunnallinen asema oli hänelle kova paikka.
– Tässä vaiheessa viimeistään vastaaja on tehnyt päätöksen henkirikoksen tekemisestä.
– Vastaaja oli saavuttanut tavoitteensa, ettei kukaan muu saa Jannea.
– Tämä on ehkä utopistisin ikinä, avustaja ihmettelee Nordmon selityksiä aseen esilläolosta koiran kouluttamiseksi.
14.14: Avustaja toteaa, että Nordmo oli ollut "hyvin vihainen" uhrin uudesta miesystävästä ja erosta. Tämän puolesta puhuvat Nordmon lähettämät viestit.
– Niistä paistaa katkeruus yhdeksän vuoden suhteeseen annetusta panoksesta.
14.11: Avustaja pitää Nordmon selityksiä lähettämistään ampumisviesteistä "surkuhupaisana", kun otetaan huomioon, että nyt hovissa käsitellään tämän ampumalla tehtyä henkirikosta.
– Niissä ei ole mitään humoristista vitsailua.
14.08: Kolmas omaisten avustaja sai vuoron antaa loppulausuntonsa.
– Vastaajan selitykset tulee jättää täysin omaan arvoonsa, avustaja toteaa.
14.07: Avustaja kuvailee myös Nordmon tekemää väkivaltaa ja arvioi teon vakaata harkintaa, julmuutta ja raakuutta. Avustaja arvioi, että Puhakka on tilanteessa ollut kauhuissaan ja pelännyt kuolemaa. Ampumisen jälkeen väkivalta väkivalta jatkui puolustuskyvytöntä uhria vastaan.
– [Nordmo] on varmistanut Jannen kuoleman tällä raivokkaalla väkivallalla, avustaja luonnehtii.
14.05: Nordmo on kuvaillut ampumiseen viittaavia viestejä mustaksi huumoriksi. Omaisten avustaja kuvailee, ettei tällainen "huumorivitsi" uponnut häneen.
14.04: Avustaja luonnehtii Nordmon suhtautuneen Puhakan uuteen mieheen pakkomielteisesti.
14.00: Omaisen avustaja on sitä mieltä, että teon motiiveina olivat mustasukkaisuus ja suhteen päättyminen. Avustaja epäilee, että Nordmolla on ollut Puhakan kännykkä hallussaan, koska on ehkä halunnut sieltä saada tietoja esimerkiksi Puhakan uuteen suhteeseen liittyen.
13.58: Avustaja on sitä mieltä, että Nordmo ei ollut tehnyt tekoa hetken mielijohteesta, vaan oli vakaasti harkiten.
– Jos parisuhde päättyy, se voi päättyä vain yhdellä tavalla, Puhakan omainen muisteli Nordmon lausuneen hänelle aiemmin.
Avustaja itse luonnehti lausuntoa lipsautukseksi.
13.53: Avustajasta "ehkä pahin päävirhe" Nordmon kertomuksessa on, että Nordmo on kertonut virheellisesti laukausten määrän, ampumakohdan ja lyöntien määrän, vaikka näyttö puhui aivan toista.
Avustaja pitää muutenkin kertomusta epäuskottavana. Avustaja epäilee muun muassa Nordon valehtelevan hänen ja Puhakan koiran kohtalosta, todeten, ettei usko eläinlääkärin koskaan voineen ampua haulikolla niin, että koira olisi uhrin vieressä. Avustaja uskoo Nordmon vieneen koiran häkkiin, kun oli päättänyt mitä aikoo tehdä.
– Hän myönsi, luultavasti pitkin hampain, että Puhakka oli puolustuskyvytön.
13.48: Puheenvuoro loppulausunnoissa siirtyy toiselle avustajalle. Tämä kuvailee Nordmon kertomusta epäuskottavaksi. Hän tuo esille, että omaiset olivat pyytäneet Nordmoa kertomaan rehellisesti ja avoimesti henkirikoksen tapahtumista.
– Nordmo päätti valita eri linjan, avustaja toteaa.
– Onhan se aika julmaa omaisten kannalta.
Tähän heijastuen avustaja kuvailee Nordmon puheita ja anteeksipyyntöjä jopa makaabereiksi.
13.44: Omaisten avustajan mielestä mielentilatutkimuksen pyytäminen on johdonmukaista jatkoa Nordmon toiminnalle. Hän kuvailee tätä kylmäveriseksi.
– [Mielentilatutkimuksen pyytäminen] on osoitus siitä, että hän pyrkii laskelmoimaan näitä ratkaisuja tässä prosessissa.
13.40: Avustajasta väkivallantavan vaihtaminen lyömiseen edustaa tarkoituksellista tuskien lisäämistä ja teon pitkittämistä.
– Mun on vaikea nähdä, mikä olisi julmempaa.
– Jollakin tapaa armollisempaa olisi ollut, jos kuolema olisi tapahtunut välittömästi, avustaja toteaa.
13.34: Avustajan arvion mukaan Puhakka on väkivallan aikana ollut kauhun vallassa. Avustajan käsitys on, että uhri on liikkunut tapahtumien aikana ja väkivaltaa on tehty eri kohdissa asuntoa, päättyen murskaavaan, aivoihin asti yltäneeseen väkivaltaan kalloon aseen piipulla.
– Uhri on väistämättä ollut hengissä ensimmäisten laukausten jälkeen.
– Väistämättä tämä on raakaa, avustaja toteaa.
13.31: Avustaja kuvailee myös Nordmon toimintaa rikoksen jälkeen. Silmittömäksi avustajan luonnehtiman väkivallan jälkeen Nordmo on ottanut kuvia uhrista, käynyt ostoksilla, valehdellut uhrin äidille uhrin olinpaikasta ja muita seikkoja. Toimista mikään ei tähdännyt uhrin auttamiseen.
– Hän on suhtautunut välinpitämättömästi uhrin menehtymiseen, avustaja kuvailee.
13.26: Avustaja osoittaa myös Nordmon kertomuksesta yksityiskohtia, joita omaiset pitävät sepitteenä. Nordmo on kertonut kouluttaneensa koiraa, jotta se ei metsälintuja metsästäessä pelkäisi asetta. Avustaja ihmettelee selitystä, koska koira ei kotona patruunojen lataamista kuuntelemalla totu aseeseen. Se kiinnitti huomiota siihen, että koira ei metsästäessä kulje metsästäjän vierellä, kun metsälintuja metsästetään.
– Kukaan ei metsästä sisällä, avustaja ihmettelee.
13.21: Omaisten avustaja ihmettelee, miksi Nordmo olisi hankkinut haulikon Suomeen. Sen mukaan tarina metsästysretkestä oli tekaistu ja aseen käsittely juomisen jälkeen herättää kysymyksiä selityksen mielekkyydestä.
– Itsesuojelu vaisto sanoo, että kannattaako mun heilua haulikon kanssa, jos mulla on näin synkkä elämänvaihe, avustaja kysyy.
13.17: Avustaja ihmettelee myös Nordmon tilanteessa tekemiä valintoja, koskivat ne sitten kahta laukausta ja sen jälkeen tehtyä lyöntiväkivaltaa.
– Kyllä se ase niin nopeasti käteen tuli, avustaja ihmettelee.
Avustajasta Nordmo on odottanut Puhakkaa useita tunteja asunnossa aseen kanssa, ja voinut niinkin harkitsemaan tekoa.
13.15: Avustaja kertoo Puhakan omaisten olevan sitä mieltä, että Nordmo on vakaasti harkiten ja erityisen raa'alla ja julmalla tavalla tappanut entisen puolisonsa.
13.13: Avustaja myös ihmettelee, että Nordmo on kertonut aluksi runsassanaisesti, mutta sitten kertomus on muuttunut sellaiseksi, että Nordmo kertoo, ettei muista tapahtumia.
13.09: Avustaja arvioi asunnossa olleiden verijälkien perusteella, että uhri oli itse liikkunut asunnossa saamiensa vammojen jälkeen.
Uhrin omaiset eivät pidä Nordmon esittämää tapahtumankuvausta uskottavana.
Avustajan käsitys on, että Nordmo on varta vasten ottanut aseen esille tekoa varten.
Vastaaja on avustajan mielestä "tuskastuttavalla tavalla" pyrkinyt selittelemään tekoaan. Asianajajasta tämä kertomus kertoo pikemminkin epäuskottavuudesta kuin kertomuksen rehellisyydestä.
– Totuus on lyhyesti kerrottu, ei se vaadi selittelemistä, avustaja perustelee.
13.05: Nyt uhrin omaisen avustaja esittää oman loppulausuntonsa.
13.03: Syyttäjä muistuttaa, että petetyksi tai jätetyksi joutuminen saati koiran hoidon jättäminen tekijän vastuulle eivät oikeuta väkivaltaa.
– Tämä teko ei ollut mikään perustappo, syyttäjä toteaa.
13.00: Syyttäjä kuvaili Nordmon tekemää väkivaltaa päättäväiseksi. Nordmo oli kahden Puhakkaan ammutun haulikon laukauksen hakannut tätä päähän haulikon piipulla.
12.58: Syyttäjän mukaan Nordmon viesteissä ilmeni ajan myötä kasvanut viha Puhakkaa kohtaan, joka kertoo vakaasta harkinnasta.
12.55: Syyttäjä on sitä mieltä, että Nordmon huumoriksi selittämänsä viestit väkivallantekoon liittyen kertovat henkirikoksen vakaasta harkinnasta, eikä ajatus ampumisesta ole syntynyt äkillisesti. Syyttäjä on sitä mieltä, että ase on tuotu Suomeen tekoa varten.
Syyttäjä myös ihmettelee useita selityksiä sille, että miksi haulikko ja kaksi patruunaa on ollut esillä asunnossa. Syyttäjä ei pidä selityksiä vakuuttavina, koska ne ovat epäuskottavia ja vaihtuneet ajan myötä.
12.53: Nordmon kertomus siitä, että hän olisi teon jälkeen ollut kyvytön soittamana apua, ei syyttäjän mielestä saa tukea muusta näytöstä. Syyttäjä ottaa esille näytön siitä, että Nordmon alkoholinkäyttö on voinut teon aikoihin lisääntyä, ja alkoholin käytöllä voi olla vaikutus hänen heikentyneisiin muistikuviinsa.
12.52: Syyttäjä aloittaa loppulausuntonsa.
Syyttäjä tuo esille, Nordmo on heti kiinnioton jälkeen myöntänyt ampuneensa Puhakkaa ja hakanneensa tätä haulikolla niin, että haulikon piippu on rikkoutunut. Syyttäjän käsitys teon motiivista on pitkän parisuhteen päättyminen pettämiseen ja jättämiseen.
12.51: Oikeudenkäynti jatkuu.
11.31: Nordmon asianajaja päättää pyyntönsä toistamalla huomioitaan.
Oikeus pitää lounastauon. Oikeudenkäynti jatkuu 12.45.
11.25: Toinen avustaja ottaa esille myös sen, että pyyntö mielentilatutkimuksesta on tehty vasta hovioikeudessa.
Avustaja ottaa esille, että tavanomaiset elämän kriisit, kuten taloudelliset vaikeudet, stressi ja parisuhdeongelmat eivät ole sellainen asia, että "vaikka niistä tulee paha mieli", niin "niillä ei ovi mielentilaan aukea".
Avustaja sanailee myös siitä, että onko Jägermeister-shottien nauttimisen jälkeen mieli aamulla synkkä.
– Tämän pyytäminen vaikuttaa enemmän oikeudenkäyntitaktiselta pyynnöltä, avustaja päättää lausuntonsa.
11.23: Myös Puhakan omaiset vastustavat mielentilatutkimusta.
Avustajan mukaan yksikään Nordmon perusteena esittämä seikka ei anna olettaa, että Nordmo olisi ollut henkirikoksen tehdessään syyntakeeton.
11.21: Syyttäjä vastustaa pyyntöä päästä mielentilatutkimukseen. Syyttäjästä Nordmon taustalla ei ole aiempia mielenterveysongelmia tai lääkitystä. Nordmo on myös auttanut virkavaltaa asian selvittämisessä.
Syyttäjästä teossa tai tekotavassa ei ollut tullut ilmi epätyypillisiä seikkoja henkirikoksena. Se, ettei Nordmo kertomansa mukaisesti muista tekohetken tapahtumia, voi syyttäjän mukaan johtua myös alkoholin käytöstä. Tapahtuman jälkeen Nordmon tutkinut lääkäri ei ollut havainnut hänessä hoidon tarvetta.
Myöskään vankilassa ei syyttäjän käsityksen mukaan ollut ilmennyt mitään hoitosuhdetta vaativaa.
11.13: Oikeudessa aloitetaan käsittely Nordmon pyynnöstä päästä mielentilatutkimukseen.
– Koko tämä tapahtuma silloin 13. lokakuuta on ollut selittämätön, täysin poikkeuksellinen tapahtuma Nordmon henkilöhistoriaan nähden. Häneltä ei ole rekisteröity minkäänlaista väkivaltaista historiaa ja kuten todistaja kertoi, tämä on täysin vastoin Nordmon luonnetta, Nordmon asianajaja perustelee pyyntöä
Asianajaja korostaa, että Nordmo on kärsinyt voimakkaasta stressistä erinäisten syiden takia ja oireillut pyykkisesti ja fyysisesti.
Asianajaja sanoo, että on syytä epäillä, että Nordmon syyntakeisuus on ollut tekohetkellä vähintäänkin alentunut.
11.13: Nordmo tarkistaa vielä todistajan aiempaa kuulustelukertomusta, jossa todistaja oli kertonut kysyneensä kahdesti Nordmon itsetuhoisuudesta. Todistaja kertoi, ettei muistanut toista kertaa, mutta jos oli kertonut näin, niin hän oli.
Todistajan kuuleminen päätyy.
11.06: Avustajien kysymykset loppuivat. Nordmon asianajaja kysyy vielä todistajalta, että voiko vakava psykiatrinen sairaus ilmetä myös myöhemmin, esimerkiksi silloin kun henkirikos tapahtui.
Todistaja vastaa ajatelleensa, että Nordmo oli pitkään tunnepitoisessa stressissä, juonut alkoholia, nukkunut huonosti, ollut taloudellisissa vaikeuksissa ja laihtunut. Tämän seurauksena olisi voinut laueta raivokas väkivaltainen purkaus.
Hän myöntää, ettei ole lääkäri ja hänen minun vaikea spekuloida asioista. Hän kuitenkin painottaa, että väkivaltainen purkaus ei ollut Nordmon luonteelle tyypillinen.
11.05: Todistajalta kysytään, oliko hän epäillyt Nordmon kärsivän jostain vakavasta mielenterveydenongelmasta. Hän kertoo, että ei ollut epäillyt psykiatrisia ongelmia, vaan uskoi tällä olevan päällä olevan vakava stressi ja Nordmon olevan henkisesti vaikeassa tilanteessa.
11.03: Todistajalta kysytään, oliko Nordmo yrittänyt selvittää aiemmin, kuka Puhakan uusi miesystävä oli. Todistaja ei tiedä sitä, mutta kertoo epäilleensä Puhakan kertoneen sen.
Todistajalle kuitenkin luetaan käräjäoikeuden tuomiolta, että silloin hän oli kertonut Nordmon yrittäneen aktiivisesti selvittää Puhakan uuden miehen henkilöllisyyttä.
Todistaja vastaa, että hän saattaa muistaa nyt väärin. Hän kertoo ymmärtäneensä niin, että kun Nordmo sai tietää miehen henkilöllisyyden, oli tämä yrittänyt selvittää lisää tietoja tästä. Silloin hänelle olisi selvinnyt myös aiempi kohtaaminen ja miten Puhakan suhde oli saanut alkunsa.
10.56: Todistajalle luetaan, mitä on hänen käräjäoikeuden tuomiossa kirjoitetaan kertoneen Nordmon tilanteesta hieman ennen eroa.
Todistaja kertoi ymmärtäneensä, että Puhakka oli lähtemässä suhteesta, ja Nordmo oli hyväksynyt sen, mutta halusi silti pelastaa suhteen.
Sittemmin Nordmo oli kertonut Puhakan löytäneen toisen miehen, olleen tämän kanssa jo jonkin aikaa ja päättäneen jatkaa elämäänsä tämän kanssa. Nordmo otti todistajan mukaan tämän vahvistuksena eron lopullisuudesta ja aikoneensa muuttaa takaisin Trondheimiin tämän takia.
10.52: Kysymysvuoro siirtyy uhrin omaisten avustajille. Hän kysyy siitä, miten paljon hän on ollut tämän kanssa yhteydessä, myös tänä vuonna.
10.50: Nyt kysymyksiä todistajalle esittää syyttäjä. Hän kysyy todistajan havainnoista Nordmon alkoholinkäytöstä.
Hän kertoo, että Nordmon alkoholinkäyttö oli tavanomaista ja liittyi aina ruokailuun.
10.48: Todistaja kertoo ajattelevansa, että Nordmo oli elänyt stressitilassa pitkään, syönyt vähän, nukkunut huonosti ja kokenut suuren menetyksen. Tästä oli seurannut tehty henkirikos.
– Hän on menettänyt hallinnan 100-prosenttisesti.
10.45: Todistaja kertoo olevansa psykiatri ja siksi olleensa huolestunut Nordmon tilanteesta ja kysynyt myös itsensä vahingoittamisesta.
10.44: Todistajalta kysytään, että oliko hänelle missään vaiheessa noussut mieleen huoli, että Nordmo voisi vahingoittaa Puhakkaa.
– Ei käynyt mielessäkään, todistaja vastaa.
Todistaja kertoo, että hänen kokemuksiensa mukaan Nordmo oli tasapainoinen, hallittu ja kontrolloitu henkilö, jolta ei todistettu voimakkaita tunteenpurkauksia.
– Hän on aina pystynyt selättämään vaikeudet hyvin, todistaja kertoo.
10.41: Todistaja kertoi olleensa huolestunut Nordmon stressistä ja hänen vaikeuksistaan sopeutua vaikeaan tilanteeseen. Hän oli kysynyt oliko Nordmolla niin tummia ajatuksia, että hän voisi tehdä itselleen jotain. Nordmo oli vastannut, ettei koskaan voinut olla sellaisia.
Todistaja uskoo tämän olleen ainoa kerta, kun hän oli tällaista Nordmolta kysynyt.
10.39: Todistaja kertoo tulkinneensa niin, että Nordmo oli tilanteen myötä menettänyt Puhakan silmissä kunnioitustaan, kun ei voinut osallistua elämään taloudellisesti enää samaan tapaan kuin aiemmin.
– Hän ei ollut enää niin kiinnostava, todistaja sanoo.
10.36: Häneltä kysytään myös Nordmon terveydentilasta, jolloin hän kertoo Nordmon stressistä, huolesta suhteesta ja painon laskemisesta puuttuneen ruokahalun vuoksi.
– Käsitin, että Rolfin tilanne on erilainen kuin aikaisemmin, todistaja kertoo.
Hän kertoo Nordmon olleen aiemmin menestynyt liiketoimissaan eikä ollut kärsinyt taloudellisista ongelmista. Nordmolla oli ollut aiemmin varaa matkustella, syödä ravintoloissa ja ostaa Puhakalle lahjoja.
10.35: Todistaja kertoo, ettei luultavasti ollut ymmärtänyt Nordmon taloudellisten vaikeuksien todellista tilaa.
10.33: Todistajalta kysytään myös mitä hän tiesi Nordmon taloudellisesta tilanteesta. Nordmo oli kertonut hänelle tiliensä tyhjenevän, koska oli irtisanoutunet työstään. Mökin myyminen liittyi taloudelliseen tilanteeseen.
Ystävä oli kysynyt Nordmolta, miksi hän ei hae eläkettä. Nordmo kertoi, ettei ollut tullut ajatelleeksi asiaa töitä hakiessaan ja oli sittemmin hakenut ja saanut eläkkeen.
10.29: Todistaja kertoo Nordmon kertomasta metsästysreissusta. Hän kertoo lisäksi kysyttäessä siitä, että Nordmo oli ottamassa henkilökohtaisen omaisuutensa Suomeen ja aikovansa mennä siellä metsälle sinne hänet kutsuneen ystävänsä kanssa. Tästä todistaja päätteli, että Nordmo ottaisi myös aseensa mukaan.
10.23: Nordmo kertoi todistajalle aikomuksenaan tämän jälkeen olleen muuttaa takaisin Norjaan. Todistajan käsitys oli, että Nordmolla ei ollut enää tulevaisuutta Suomessa ja hän halusi muuttaa lähemmäs lapsiaan.
10.22: Nordmo oli soittanut todistajalle sen jälkeen, kun Puhakka oli kertonut hänellä olleen toinen mies. Silloin Nordmo kertoi todistajalle ymmärtäneensä suhteen olevan ohi. Nordmo oli tämän jälkeen levoton ja kertoi kärsineenä univaikeuksista.
10.20: Todistajalta kysytään, ovatko hänen kertomansa hänen omia havaintojaan vai jonkun muun kertomia. Hän kertoo kuulleensa asiat Nordmolta.
Todistajaa myös pyydetään kertomaan asioita muististaan, ei lukemaan suoraan paperista.
10.18: Seuraavana päivänä Nordmo kertoi todistajalle Puhakan haluavan erota.
10.17: Nordmo oli uskonut suhteen voivan jatkua, mutta tunnusti epäilevänsä sitä, että haluaako Puhakka jatkaa suhdetta, todistaja kertoo.
Syyskuussa Nordmo oli pyytänyt todistajalta rahaa lainaan. Hän oli myös levoton ja kertoi todistajalle epäilevänsä Puhakan pettäneen häntä. Nordmo oli myös kertonut hakeneensa eläkettä.
10.16: Todistaja kertoo siitä, kuinka Nordmo myi mökkinsä. Tavatessaan Nordmota Nordmo vaikutti hyväntuuliselta mutta samanaikaisesti surulliselta. Nordmon paino oli myös laskenut.
Todistaja oli arvioinut, että mökki oli myyty taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Nordmo oli kuitenkin päättänyt muuttaa Suomeen asuakseen yhdessä Puhakan kanssa.
10.13: Kuuleminen keskeytyi hetkellisesti, kun oikeudessa haluttiin tietää todistajan edessä olevista muistiinpanoista lisää. Kävi ilmi, että todistaja on tehnyt muistinsa tueksi aikajanan.
10.13: Todistaja kertoo olleensa säännöllisesti Nordmon kanssa yhteydessä myös vuoden 2024 aikana, jonka aikana pariskunta erosi.
10.10: Todistajan käsityksen mukaan pariskunnan suhde oli hyvä, he olivat hyviä toisilla ja pitivät toisistaan. Hän ei ollut havainnut heidän välillään esimerkiksi mustasukkaisuutta tai yrityksiä kontrolloida toisia.
10.08: Hän kertoo tavanneensa Nordmon ja Puhakan näiden ollessa yhteydessä.
10.07: Kuuleminen alkaa niin, että Nordmon avustaja kysyy todistajalta kysymyksiä. Todistaja kertoo olleensa Nordmon paras ystävä ja olleensa tämän kanssa yhteyksissä aina tähän päivään asti. Hän kertoo myös tunteneensa Janne Puhakan Nordmon alettua seurustella tämän kanssa.
10.05: Päivä alkaa viimeisen henkilötodistajan kuulemisella, joka kuullaan etänä Norjasta. Kuuleminen käännetään tulkin avustuksella.
Nordmo tappoi 29-vuotiaan Janne Puhakan lokakuussa 2024 metsästyshaulikolla ampumalla ja metallisella piipulla lyömällä. Rikos tapahtui pariskunnan entisestä kodissa Espoon Henttaalla. Teon motiivina on ollut pitkän, noin kymmenen vuotta kestäneen parisuhteen päättyminen. Puhakka oli myös löytänyt uuden kumppanin.
Ville Eklund on MTV Uutisten toimittaja, joka kirjoittaa erityisesti kotimaasta sekä rikos- ja oikeusteemoista. Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä sähköpostitse.
