Suomen tämänhetkinen äänestysasetelma suosi Alexander Stubbin valintaa seuraavaksi presidentiksi, arvioi politiikan tutkija Johanna Vuorelma.
Helsingin yliopiston yliopistotutkija Johanna Vuorelma kertoo STT:lle, että Suomessa on tällä hetkellä enemmän poliittisesti oikealle kuin vasemmalle kallellaan olevia äänestäjiä, mikä päätyi kokoomuksen ehdokkaan Stubbin eduksi sunnuntain vaaleissa.
– Meillä käytiin kamppailu keskustavasemmistolaisen ja keskustaoikeistolaisen ehdokkaan välillä. Se suosi Alexander Stubbia, hän sanoo.
Stubb valittiin presidentinvaalien toisella kierroksella presidentiksi, ja hän sai 51,6 prosenttia äänistä.
Vastaehdokasta, vihreiden tukemaa valitsijayhdistyksen Pekka Haavistoa kannatti puolestaan 48,4 prosenttia.
Marginaali ehdokkaiden välillä oli pienin, mitä Suomessa on suoran kansanvaalin aikana nähty.
Vuorelma arvioi, että äänestysasetelman vuoksi ero Haaviston ja Stubbin välillä olisi voinut olla paljon suurempikin kuin se lopulta oli.
Lue myös: Putin ei aio onnitella Stubbia
Lue myös: Konkaritoimittajat kiittelevät tyylikästä vaalikampanjaa – yksi asia löi heidät ällikällä
Kampanjakoneistolla vaikutusta
Kapean voittomarginaalin vuoksi Vuorelma nostaa yhtenä tulokseen vaikuttavana tekijänä erot kampanjoiden resursseissa. Kampanjakassan ohella kokoomuksella oli Vuorelman mukaan taustallaan kokeneempi kampanjakoneisto kuin Haavistolla.
– Valitsijayhdistyksen ehdokkaana Haavistolla oli käytettävissä (vihreitä) laajempi kampanjakoneisto, mutta ei sitä kokoomuksen pitkää kokemusta ja osaamista vaalikampanjoinnista, hän sanoo.
Yhtenä ratkaisevana tekijänä Vuorelma nostaa esiin myös ensimmäiseltä kierrokselta laskeneen äänestysaktiivisuuden. Vuorelma arvioi, että korkeampi äänestysaktiivisuus olisi voinut hyödyttää Haavistoa.
– Mutta tähän liittyy sellainen yksityiskohta, että jos nouseva äänestysprosentti olisi tarkoittanut, että enemmän perussuomalaisia olisi lähtenyt äänestämään, niin se olisi sitten hyödyttänyt Stubbia, hän arvioi.
Äänestysaktiivisuus jäi alle 71 prosentin toisella kierroksella, kun vielä pari viikkoa sitten aktiivisuus oli 75 prosenttia.
Lue myös: Halla-ahon vahvoilla kannatusalueilla suosittiin Stubbia toisella kierroksella: "Olemme täällä paljolti konservatiivisia"
"Tekee hänelle helpoksi ottaa etäisyyttä"
Stubbin on määrä aloittaa virassaan maaliskuun alussa, ja Vuorelma arvioi, että valitulla presidentillä on erittäin hyvät valmiudet selviytyä työstään.
Yhtenä syynä on Vuorelman mukaan se, että suomalaiset arvostavat presidentti-instituutiota.
– Se myös nostaa presidentin päivänpoliittisen kamppailun ja kiistelyn yläpuolelle, mikä osittain johtuu myös siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole sitä päivänpoliittisen kiistelyn tyypillistä sisältöä, sanoo Vuorelma.
Lisäksi Stubb on kertonut oman poliittisen intohimonsa olevan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joten kiusausta sekaantua kotimaan päivänpolitiikkaan voi ilmetä vähemmän.
– Se tekee hänelle helpoksi ottaa etäisyyttä sisäpolitiikkaan, sanoo Vuorelma.
Stubbin laajasta kansainvälisestä verkostosta ja suomalaispoliitikolle poikkeuksellisen hyvästä kielitaidosta on myös Vuorelman mukaan apua ulkopolitiikassa.
Lisäksi Vuorelma nostaa esiin Stubbin akateemisen oppineisuuden, mikä voi auttaa tiedon omaksumisessa ja analysoinnissa.
Työtä sen sijaan Stubbilla on Vuorelman mukaan siinä, miten hän viestii itsestään ulospäin. Hän nostaa esiin, että Stubbia pidetään kyselyiden mukaan ylimielisenä ja etäisenä. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten samastuttavana häntä pidetään.
– Hän on monella tavalla jotain muuta kuin keskivertosuomalainen, sanoo Vuorelma.
Painolastina myös aiemmat ulostulot
Samastuttavuuden lisäksi Stubbin painolastina ovat Vuorelman mukaan hänen aiemmat ulostulonsa ja tekonsa, joita on pidetty harkitsemattomina. Vuorelma uskoo, että näiden vuoksi Stubb miettii tarkkaan sitä, mitä hän sanoo ja miten, jottei se heikentäisi hänen auktoriteettiaan.
Lisäksi Vuorelma arvioi Stubbin voivan joutua perustelemaan Nato-kantojaan tilanteissa, joissa hän on myönteisempi puolustusliiton suuntaan kuin suomalaiset keskimäärin.
– Monelle kansalaiselle on vähän vaikea vielä hahmottaa, mihin suuntaan ollaan menossa ja mihin suuntaan pitäisi olla menossa. Stubb joutuu nyt tasapainottelemaan.