Tutkija: Ravintoloitsijat saavat lokaa niskaansa koronapassin vastustajilta, koska ovat ihmisen kokoinen kohde

6:48
Ravintolat kritiikin kohteena koronapassin vuoksi – alan ammattilainen kertoo, miten ihmiset reagoivat passiin viikonloppuna.

Koronarajoituksia ja -rokotuksia vastustanut liikehdintä sai huomiota viikonvaihteessa, kun lukuisat ravintoloitsijat ja ravintoloiden työntekijät saivat hyvin alatyylistäkin kritiikkiä viime viikonlopun koronapassin käyttöönoton jälkimainingeissa. Kritiikissä ravintoloita syyllistettiin koronapassin käyttämisestä.

Vaikka samanlaisia yhteydenottoja voi tulla paljon, ei Helsingin yliopiston tutkijan Niko Pyrhösen mukaan kyse ole suoranaisesti organisoidusta toiminnasta.

– Ei voi sanoa, että tätä toimintaa johtaisivat tietyt nimettävät yksittäiset tahot.

Sosiaalisen median vaikuttajilla merkittävä rooli

Liikehdinnässä keskeisiä ovat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vaikuttavat influensserit, somevaikuttajat, joita koronarajoituksiin kriittisesti suhtautuvat seuraavat. Koronapassin kaltaisen aiheen tullessa julkiseen keskusteluun useampi näistä nostaa yhtä aikaa keskusteluun samanhenkisiä ajatuksia tai tekee siihen liittyviä tempauksia, joista seuraa ulospäin nähtävissä olevia toimia, kuten ravintoloitsijoille lähetettyä kritiikkiä.

– Mutta varsinaisesti organisaatiota ei heillä ole, että joku olisi tämän liikkeen johtaja, Pyrhönen kertoo.

Näkyvimpien vaikuttajien lisäksi liikehdintään yhteyttä kokevat ruohonjuuritason vaikuttajat kirjoittavat itsenäisesti erilaisia kannanottoja ja levittävät niitä verkostoissaan. Liikehdinnän jäsenet ovat tiiviisti yhteydessä toistensa kanssa ja kannustavat toisiaan jatkamaan toimintaa.

Ravintoloitsijoiden saamien yhteydenottojen samankaltaisuutta voi osaltaan selittää se, että henkilöt jakavat toisiltaan kopioituja tekstejä sekä kirjoittavat omia näkemyksiään aiheesta seuraillen monesti arvostamiensa vaikuttajien mielipiteitä.

Jos ei saada haastettua hallitusta, haastetaan yrittäjät

Pyrhönen uskoo, että koronapassi herätti yrityksiin kohdistuneen vastareaktion siksi, että passin käyttöönotto tarjosi liikehdinnälle viimein konkreettisen kohteen.

– On vaikea maalittaa Pfizeriä tai Modernaa. Kun mennään alaspäin kansalaisyhteiskunnan portaita kohti pienempiä toimijoita, niin tarjoutuu ihan toisenlainen konkreettinen keino, jolla voi pakottaa toisen keskusteluyhteyteen tavalla, jota ei voi saavuttaa lääkejättien tai Suomen hallituksen kanssa, Pyrhönen arvioi.

Juttua jatkuu videon jälkeen.

5:21
Tältä näytti koronapassin vastainen mielenosoitus.

”He ajattelevat tekevänsä tärkeää vastarintatyötä”

Koronarajoituksiin ja -rokotteisiin kohdistuva kriittinen liikehdintä kokoaa Pyrhösen mukaan yhteen hyvin erilaisia henkilöitä radikaalioikeistosta uskonnolliseen ja uususkonnolliseen kenttään sekä ”hyvin esoteeriseen salaliittoporukkaan”. Yhdistävänä tekijänä toimijoille Pyrhönen pitää epäluuloa journalisteja, tutkijoita ja demokraattisia instituutioita kohtaan.

Hänen mukaansa koronakriittinen liikehdintä on osalle sen jäsenistä jo osa identiteettiä, jossa asia koetaan vahvasti ja suorastaan vakaumuksellisesti. Liikehdinnässä koetaan esimerkiksi, että koronarajoituksiin ja esimerkiksi koronapassiin liittyy katalia ja ääneenlausumattomia valtion kontrollipyrkimyksiä kansalaisiinsa. Näitä tavoitteita pidetään mahdottomina hyväksyä, ja niiden taustalla saatetaan nähdä salaliittoihin liittyviä selityksiä.

– He ajattelevat tekevänsä tärkeää vastarintatyötä, ja että myöhemmät ajat tulevat osoittamaan miten tärkeää ja suuressa arvossa heidän tekemänsä työ on, Pyrhönen kertoo.

Korona voinut tuoda joillekin uutta kuulijakuntaa

Pyrhösen mukaan rokote- ja koronakriittisen liikehdinnän fokus seurailee sitä, mitä käsitellään milloinkin mediassa ja julkisessa keskustelussa, oli aihe sitten koronarokotteet, -rajoitukset tai nyt pinnalla oleva koronapassi.

Huomionarvoista on, ettei liikehdintä ole syntynyt Suomessa tyhjästä, vaan se on voinut ottaa jo pitkään malleja ulkomailla tapahtuvasta vastaavasta toiminnasta, jota liikehdinnän aktiivisimmat henkilöt, joille toiminta on elämälle keskeisiä asioita, ovat sosiaalisen median kautta seuranneet.

– He ovat hyvin perillä siitä, millaiset tarinankaaret ottavat parhaiten tuulta alleen ja millaisilla äänenpainoilla saadaan mobilisointia käyntiin, Pyrhönen kuvailee.

Kun koronatilanne joskus rauhoittuu ja katoaa otsikoista, Pyrhönen uskoo koronan yhteen kokoaman liikehdinnän jälleen lähtevän eriytymään erilaisiin ryhmiin.

– Kun koronakeskustelu hiipuu eikä ole samalla tavalla akuutin ajankohtainen, he palautuvat omiin alkuperäisiin keskustelunaiheisiinsa, Pyrhönen epäilee.

Voi kuitenkin olla, että jotkut näkyvimmät toimijat ovat onnistuneet keräämään itselleen uutta kuulijakuntaa ja saaneet seuraajikseen henkilöitä, jotka jatkavat näiden kantojen kuuntelua koronankin jälkeen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja