Tutkija: Porojen määrää leikattava

Ilmaston lämpeneminen uhkaa yhä rajummin muuttaa luonnonlaitumiin perustuvaa poronhoitoa. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan sekä metsä- että porotalouden olisi herättävä kohentamaan laidunmaiden kuntoa, jotta perinteinen poronhoito voitaisiin pelastaa Pohjois-Lapissa.

Metlan erikoistutkijan, Luonnonsuojeluliiton entisen puheenjohtajan Timo Helteen mukaan laidunnukseen perustuvalla poronhoidolla olisi vielä tulevaisuutta pohjoisessa. Poronhoitoalueen eteläosissa voidaan sen sijaan puhua enää ruokintapohjaisesta lihataloudesta.

Helteen mielestä laidunten elvyttäminen vaatii porojen määrän vähentämistä noin kolmanneksella. Hän ehdottaa Pohjois-Lappiin ympäristötukea, jolla voidaan korvata poroluvun leikkaus.

- Eloporojen karsinta kolmanneksella varmasti jo vaikuttaisi laitumien kuntoon.

Lapin ja Oulun läänin pohjoisosan kattavalla poronhoitoalueella saa olla enintään noin 190 000 ympäri vuoden elossa pidettävää eloporoa. Pohjois-Lapin paliskuntien osuus niistä lienee hieman yli puolet.

Kauhun tasapaino

Rovaniemellä perjantaina julkistettu poronhoidon ja ympäristön suhdetta tarkasteleva tutkimussarja vahvisti moneen otteeseen kerratun asian. Porolaitumet ovat muuttuneet paljon neljännesvuosisadassa.

Laitumia ovat syöneet metsätalous ja porot.

- Metsä- ja porotalouden välille olisi Ylä-Lapissa vihdoin saatava konsensus tai edes kauhun tasapaino, Helle sanoo.

Hänen mukaansa molemmille voitaisiin rajata omia alueita. Nyt tilanne vain "roikkuu" ja kiistat jatkuvat. Vastuullisuus on kadonnut, kun kukaan ei halua joustaa.

Sotien jälkeen poronhoito joutui ensi kertaa sopeutumaan tehohakkuiden edessä. Muun maankäytön kasvava paine on syönyt aiempaa vastuullisuutta, joka joskus näkyi jopa liiallisten porolukujen omaehtoisena karsimisena paliskunnissa.

- Nyt on erittäin hankala kaupitella edes sellaista mallia, että molemmat häviäisivät jotakin.

Laidun- ja metsäympäristön muuttumisen ohella painetta lisää ilmaston lämpeneminen.

Muun muassa jäätiköitymisriski on kasvanut. Alkutalven leudot kelit sulattavat ensilumia, ja laidunmaiden pinnalle jäätyy poroille läpitunkematon kansi.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Ilpo Kojolan selvityksissä kävi ilmi, että esimerkiksi Käsivarren paliskunnassa on viimeisten 40 vuoden aikana ollut jo seitsemän pahaa jäätikkötalvea.

Ahdinkoa lisää lumipeitteen runsastuminen. Kaiken kaikkiaan talvisäiden ailahtelu näyttää kasvavan.

(MTV3-STT)