Tutkija: Muovisissa juomapulloissa on "jossain määrin riskiä"

Kemikaalikammoiset äidit ovat viime vuosina ostaneet lapsilleen lasisia tuttipulloja muovipullojen sijaan. Tulisiko aikuistenkin siirtyä muovipulloista lasisiin ympäristömyrkkyjen pelossa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan tutkijan Hannu Kivirannan mukaan muovisissa juomapulloissa on "jossain määrin riskiä" siitä, että niistä irtoaa kemikaaleja etenkin ensimmäisillä käyttökerroilla.

–Kun niitä käyttää ja pesee, pulloista irtoavien kemikaalien määrä luonnollisesti vähenee, Kiviranta kertoo.

Toisaalta auringossa pitkään lojuva muovipullo voi lämmön seurauksena päästää kemikaaleja juomaveteen. Kivirannan mukaan tämä ei kuitenkaan ole suuri huolenaihe. THL:n Kemiallisen altistumisen yksikön päällikkönä toimiva Kiviranta nimittäin kyseenalaistaa juomapullojen käytön Suomessa.

–Täällä saa kraanasta hyvää vettä, missä tahansa liikkuukin. En näe juomapullon kantamista tarpeellisena.

Yleisin polykarbonaattisista muovipulloista irtoava kemikaali on polymeroinnissa ylijäänyt, bisfenoli A-niminen aine (BPA). Sitä sisältävien tuttipullojen myynti kiellettiin EU:ssa vuonna 2011.

–BPA:n terveysvaikutuksia on tutkittu ihmisellä vielä vähän. Sille altistumisen epäillään vaikuttavan muun muassa hormonaaliseen toimintaan. Jos haluaa välttää BPA:ta, voi ostaa sellaisia tuotteita, jossa on merkintä ”BPA-free”.

Yksittäisten ihmisten kemikaalijäämiä ei tutkita Suomessa järjestelmällisesti, koska koetun terveyshaitan yhdistäminen tiettyyn kemikaalijäämään yksilötasolla on vaikeaa. Sairaalassa saa lähetteen oman elimistön kemikaalijäämätutkimukseen vain äärimmäisen harvoin. THL tutkii suomalaisten kemikaalikuormitusta väestötasolla.

–Meillä on tällä hetkellä menossa tutkimus, jossa virtsanäytteiden avulla, millä tasolla BPA-pitoisuudet ovat tällä hetkellä ovat suomalaisten elimistöissä.

Jutun tekstiä on täsmennetty ja kuvatekstiä muokattu kello 12.27.

Lue myös:

    Uusimmat