Suomessa on kymmeniä kuntia, joissa vähintään kymmenen prosenttia kunnan lapsista on lastensuojelun asiakkaita. Mielenterveyspalveluihin voi olla kahden vuoden jono tai sitten jonoon ei pääse ollenkaan, kertoo Kuntaliiton tutkija.
Kuntaliitossa tulos herättää huolta keskikokoisten ja isojen kuntien osalta.
– Isompien, useamman kymmenentuhannen asukkaan kuntien kohdalla epäilen, että siellä on palvelujärjestelmän toimivuudessa suuria ongelmia. Joissakin kunnissa lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen hoitoonpääsy mielenterveyspalveluihin saattoi kestää kaksi vuotta. Ja se on kyllä liian pitkä aika, analysoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
"Sijaishuolto psykiatrisen hoidon vaihtoehto"
Kuntaliitto on selvittänyt kuntien lastensuojelun tilaa. Keskeisin ongelma on se, että palvelujärjestelmä työntää asiakkuuksia lastensuojeluun erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden puolelta.
– Lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät saamatta ja sitten tapahtuu sitä työntöä terveyspalveluista sijaishuoltoon. Sieltä puuttuu resursseja ja paikkoja. Myös työkäytännöt ovat ongelmallisia. Sijaishuoltoa pidetään lasten psykiatrisen hoidon vaihtoehtona tai jopa ensisijaisena suhteessa terveyspalveluun. Eli sieltä kehotetaan huostaanottoja, jotta voitaisiin antaa mielenterveyspalvelua.
Kuntaliiton asiantuntijan mukaan toiset saavat palvelua vasta kahden vuoden jonotuksen jälkeen, mutta tilanne voi olla surkeampikin. Koska palvelua ei saa, niin ei pistetä edes jonoon.
– Kyllä olen ihan varma, että se pitää paikkansa. Hoitoonpääsyn seuranta ei tavoita näitä ongelmallisia asiakasryhmiä, kertoo Puustinen-Korhonen.