Puolueiden vaikeuksilla saada kuntavaaliehdokkaita voi olla vaikutuksia niiden äänipottiin, arvioi tutkija Ville Pitkänen e2-ajatuspajasta.
Huomenta Suomessa vieraillut Pitkänen toteaa, että ehdokaskato on pitkän aikavälin trendi. Erityisesti suurilla puolueilla on ollut vaikeuksia saada ehdokkaita, kun taas vihreät ja jossain määrin perussuomalaiset ovat löytäneet ehdokkaita hyvin.
Pitkäsen mukaan mukaan vaalimenestys kulkee jossain määrin käsi kädessä sen kanssa, kuinka paljon listalla on ehdokkaita.
– Ihmiset äänestävät erityisesti kuntavaaleissa ehdokas edellä. Siksi pyritäänkin saamaan ehdokaslista, jossa monenlaisia ehdokkaita monenlaisille ihmisille, hän kertoo.
Pienemmissä kunnissa äänestetään usein myös tuttuja, joten laaja ehdokaslista helpottaa äänten saantia. Julkkisehdokkaita hän ei taas pidä erityisen suurena tekijänä vaalien kannalta. Puolueiden tähtäimessä ovat erityisesti liikkuvat äänestäjät, joita tutkimusten perusteella on yli puolet äänestäjistä.
Ei kiinnosta kansaa vaikka kannattaisi
Kuntavaalit ovat vuosia kiinnostaneet kansaa heikommin kuin esimerkiksi presidentti- tai eduskuntavaalit.
Pitkäsen mukaan syynä voi olla, ettei kuntapolitiikka ole esillä julkisuudessa, eivätkä sen vaikuttajat siksi ole niin tuttuja. Lisäksi eduskuntapolitiikassa on selkeä vastakkainasettelu hallituksen ja opposition välillä, mikä tekee siitä helposti lähestyttävän.
Samaan aikaan kuntatasolla kuitenkin tehdään paljon ihmisten arkeen liittyviä päätöksiä, mistä näkökulmasta kuntavaalien pitäisi Pitkäsen mukaan kuntalaisia kiinnostaa.
Heikko äänestysinto voi vaikuttaa myös äänestystulokseen. Erityisesti koulutetut hyvätuloiset äänestävät aktiivisesti, mikä voi suosia jossain määrin kokoomusta, jota koulutetut hyvätuloiset perinteisesti äänestävät. Myös ikäjakauma voi vaikuttaa, sillä muiden vaalien tapaan nuoret ovat erityisen passiivisia äänestäjiä.