Tutkija: Kaikki Venäjän asepalvelusta välttelevät eivät välttämättä vastusta Putinia tai sotaa

Palvelukseen kutsua välttelevien venäläisten kysymykseen ei ole helppoa ratkaisua ja kysymys monimutkaistaa entisestään jo vellonutta viisumikeskustelua, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander .

Suomi on toivonut Euroopan unionilta yhteistä viisumilinjaa Venäjältä tuleville, mutta sellaista ei ole muodostunut. Nyt Suomi aikoo lähiaikoina antaa periaatepäätöksen Venäjän kansalaisten maahantulosta, minkä pohjalta venäläisten matkailijoiden liikkuminen voidaan estää.

Lue myös: Varakkaat venäläiset voivat yhä ostaa pääsyn EU-alueelle: Tällaisia ovat kultaiset passit ja viisumit, jotka nyt yritetään kieltää

Näin Suomi siirtyy lähemmäs tiukkaa turistiviisumilinjaa vetäneitä Baltian maita ja Puolaa.

Sen sijaan Saksa harkitsee helpotettua turvapaikkaprosessia Venäjän armeijaa pakeneville, Ålander huomauttaa Twitterissä.

– Kansalliset ja alueelliset ratkaisut tulevat entistäkin riittämättömämmiksi, mutta samaan aikaan todennäköisyys yhteisen sävelen löytämiselle EU:ssa vähenee, Ålander kirjoittaa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoi Uudelle Suomelle viime viikolla, että Venäjällä on jopa miljoonia ihmisiä, jotka hiljaisesti vastustavat presidentti Vladimir Putinia .

Ålanderin mielestä on kuitenkin tehtävä selväksi, että kaikki palvelusta välttelevät eivät välttämättä vastusta Putinia tai sotaa.

Ålander kuitenkin nostaa esiin olennaisen asian, joka hänen mukaansa tulee nyt pitää mielessä.

– Venäjän tapa käyttää toisissa maissa olevia kansalaisiaan tekosyynä aggressiolle noita maita kohtaan, Ålander kirjoittaa .

Ålander kysyy myös, mikä on toisessa maassa olevien venäläisten vaikutus kyseiseen maahan sekä Venäjän tilanteeseen, jos moni heistä ei vastusta Putinia tai sotaa.

Venäjällä on jo pitkään ollut voimassa strategia, jossa Venäjä katsoo oikeudekseen ja velvollisuudekseen suojella ulkovenäläisiä eli rajojensa ulkopuolella olevia kansalaisiaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on osittain käyttänyt juuri tätä perustetta myös Venäjän aggressiossa Ukrainaa kohtaan. Venäjä on perustellut venäläisten suojelemisella esimerkiksi sitä, että tunnusti Itä-Ukrainan niin sanotut kansantasavallat itsenäisiksi.

Suomessa tämä ”venäjänkielisten suojelu” on näkynyt niin sanotuissa lapsikiistoissa , joita Venäjällä aiemmin nostettiin innokkaasti esiin ja politisoitiin.

Presidentti Putin kertoi viime viikolla liikekannallepanosta, minkä seurauksena venäläisiä on lähtenyt maasta etenkin sellaisiin entisiin neuvostotasavaltoihin, joihin venäläiset pääsevät ilman viisumia.

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ei ole edennyt Venäjän toivomalla tavalla, ja Putinin keinojen on arvioitu olevan vähissä.