Suomen kansalaisuuslakia ollaan kiristämässä muiden Pohjoismaiden tasolle, mutta pysyvän oleskeluluvan saannin ehdot tiukentuisivat moniin Pohjoismaihin verrattuna.
Hallituksen valmistelemat oleskelulupa- ja kansalaisuuslain tiukennukset vievät Suomen lainsäädäntöä samansuuntaiseksi muiden Pohjoismaiden kanssa.
Asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että kansainvälisen työvoiman rekrytointi Suomeen vaikeutuu uudistusten myötä.
– Jos tehdään kiristyksiä kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saantiin, niin se asettaa meidät huonompaan asemaan kilpailemaan globaaleista huipuista. Ja me tarvitsemme monenlaista työperäistä maahanmuuttoa, kyse ei ole vain huippuosaajista, sanoo STT:lle Suomen ekonomien erityisasiantuntija Ted Apter.
Apterin mukaan kyse on siitä, kokeeko ihminen olonsa tervetulleeksi vai liittyykö asiaan epävarmuutta. Hänen mukaansa esimerkiksi start up -alalta on kuulunut viestiä, että epäselvyys ja epävarmuus ovat lisääntyneet, mikä voi vaikeuttaa rekrytointia.
– Jos on jo maassa, niin kyllähän se pistää miettimään, että mikä on oman perheen tilanne jatkossa. Ja sitä, onko tämä maa, josta haluaa lähettää omalle yhteisölleen viestiä, että tulkaa tänne.
– Tässä suhteessa poliittinen päätöksenteko on lyhytnäköistä.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen taas sanoo, että lainsäädännön vaikutuksia voidaan arvioida vasta, kun muutokset ovat olleet voimassa.
– Pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden saantia ei estetä, mutta siitä tehdään vaikeampaa. On mahdollista, että sillä on maakuvaan ja houkuttelevuuteen liittyen negatiivisia vaikutuksia. Mutta se nähdään valitettavasti vasta sitten, jos nämä laitetaan toteen.
"Maksaneet melkoisia summia veroja"
Muutosten myötä Suomen kansalaisuuden saaminen vaatisi jatkossa muun muassa kahdeksan vuoden asumisen nykyisen viiden vuoden sijaan. Nykylain mukaan lyhyempikin asumisaika riittää jossain tapauksissa, kuten esimerkiksi Suomen kansalaisten puolisoilla.