Perussuomalaista puoluetta voisi jatkossa verrata esimerkiksi ruotsidemokraatteihin tai Tanskan kansanpuolueeseen, arvioi tohtorikoulutettava Niko Hatakka Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.
Puolueen politiikassa korostuu jatkossakin maahanmuuton ja EU:n vastustaminen. Hatakka arvelee, että perussuomalaiset kiristää EU-linjaansa.
– Puolue voi muuttua kohti kovempaa euroskeptisyyttä, jossa avoimesti kyseenalaistetaan Suomen jäsenyyttä eurossa ja EU:ssa. Uskoisin, että tämä korostuu, kun puolue ennemmin tai myöhemmin ei ole hallituksessa, Hatakka sanoo.
Puoluejohtaja Jussi Halla-ahon linjapuheessa ei Hatakan mielestä ollut juuri yllätyksiä. Halla-aho korosti puheessaan puolueen linjassa tapahtunutta muutosta, Hatakka sanoo.
– Perussuomalaiset ei enää ole keskustavasemmistolainen populistipuolue, vaan oikeistopopulistinen puolue. Henkilövalinnat sementoivat kymmenen vuoden aikana tapahtunutta muutosta.
Hallitus voi ajautua kriisiin
Nykyhallituksella on maahanmuuttopoliittinen ohjelma, jonka yli 80 kohdasta suuri osa on vielä toteuttamatta. Merkittävät erimielisyydet maahanmuuttopolitiikan toteuttamisesta voivat johtaa hallituskriisiin ennen vaalikauden loppua, Hatakka arvelee.
Hatakan mielestä Halla-aho teki puheessaan selväksi, että perussuomalaiset on hallituksessa niin kauan kuin se on puolueen äänestäjien etu.
– Heille ei välttämättä ole elintärkeää pysyä hallituksessa vaalikauden loppuun asti.
Kova laskelmointi edessä
Muilla hallituskumppaneilla on nyt edessään kova pohdinta siitä, kannattaako yhteistyötä Halla-ahon puolueen kanssa jatkaa.
Sekä kokoomukselle että keskustalla olisi tärkeää saada sote- ja maakuntauudistus valmiiksi. Toisaalta yhteistyö nykyjohdon luotsaaman perussuomalaisten kanssa voi tulla poliittisesti kalliiksi, Hatakka pohtii.