Perussuomalaisia ei kaapattu kesäisenä viikonloppuna Jyväskylässä, vaan kyseessä oli pitkän jatkumon yksi käänne. Perussuomalaiset ei ole missään vaiheessa juuri hillinnyt radikalisoitumistaan, arvioi Södertörnin yliopistossa Ruotsissa luennoitsijana toimiva Ann-Cathrine Jungar.
Mikä on populistipuolue?
Esimerkiksi näin Ann-Cathrine Jungarin raportti määrittelee populistipuolueen:
- Pohjoismaisten populistipuolueiden nationalismia luonnehtii kriittisyys maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta sekä eurooppalaisten integraatioprojektien syventämistä kohtaan.
- Ideologian ydin on järjestelmänvastaisuus, jonka mukaan yhteiskunnan suurimmat konfliktit ilmenevät yhtenäisen, johdonmukaisen ja homogeenisen kansan sekä korruptoituneen poliittisen eliitin välillä, joka ei joko edusta kansaa tai ei vastaa kansan tarpeisiin.
- Populistisilla puolueilla on usein voimakas ja karismaattinen puoluejohtaja.
- Oikeistopopulistisilla puolueilla on yleensä keskitetyt ja hierarkkiset puolueorganisaatiot, joissa jäsenten osallistuminen ja vaikutusvalta on rajallista.
Hänen kirjoittamansa ja Ajatushautomo Agendan tiistaina julkaisema raportti Populismi Pohjoismaissa – marginaalista kohti poliittista keskustaa vertailee pohjoismaisten populistipuolueiden suosion kasvua.
Raportin mukaan perussuomalaisten vuoden 2011 suuressa vaalivoitossa valituista 39 kansanedustajasta kolmasosalla oli taustallaan Jussi Halla-ahon blogin pohjalta syntynyt keskusteluareena Hommaforum tai äärioikeistolaiseksi luettava Suomen Sisu -yhdistys. Tämä ei ole estänyt puolueen kutsumista hallitusneuvotteluihin ja lopulta hallitukseen.
Perussuomalaisten väistynyt johtaja kirjoitti blogissaan puoluekokouksen jälkeen, että puoluevaltuustovaalissa Suomen Sisun junttaporukan toiminta "avasi silmiä". Soinin mukaan perussuomalaiset ei ollut enää sama puolue kuin ennen Jyväskylän kokousviikonloppua.
